Riikka Heikinheimo bloggaa: Koulutus kannattaa aina – mikään ei uhkaa tätä totuutta

Rekrytointiongelmat ja osaajapula on noussut jopa kasvua jarruttavaksi tekijäksi viimeisen vuoden aikana. Myös talouspolitiikan arviointineuvosto kiinnitti huomiota koulutus- ja innovaatiopolitiikkaan vuosittaisessa hallituksen talouspolitiikan arviossaan. Raportti peräänkuuluttaa lisää kasvua tukevia toimenpiteitä ja tuo hyvää lisäaineistoa koulutuksen ja tutkimuksen vision tiekarttatyöhön, jossa myös EK mukana.

Arviointineuvosto kiinnittää huomionsa koulutuspolitiikassa vuonna 2000 tapahtuneeseen käänteeseen. Koulutuspaikkojen määrän kasvu yliopistoissa pysähtyi, kun se verrokkimaissa jatkoi kasvuaan. Koko totuus tämä ei ole, sillä raportti ei kata ammattikorkeakoulusektoria, ainoastaan yliopistot. Silti aloituspaikkojen määrää on syytä tarkastella. Elinkeinoelämän kannalta tärkeillä aloilla, kuten ICT-alalla ja laajemmin insinööritieteissä työmarkkinat vetävät ja osaajapula on hidaste kasvulle. Tähän meillä ei ole Suomessa varaa.

Osaamisesta täytyy puhua ja tarpeita on yritettävä ennakoida, vaikka se ei olekaan aina helppoa. Suomessa on monipuolinen elinkeinoelämä ja sen osaamistarpeet ovat yhtä moninaiset. Korkeakoulusektorin rinnalle tarvitaan toimiva ammatillinen koulutus. Juuri voimaan astunut ammatillisen koulutuksen reformi tulee kreivin aikaan.

Raportissa nousee esiin supistunut tutkimusrahoitus ja vastaavasti lisääntynyt strateginen ohjaus. Kysymys kuuluu, onko tämä ollut hyvä suunta? Kannusteet tehdä yhteistyötä yritysten kanssa ovat huonontuneet. Myös innovaatiopolitiikan kulmaa sipaistaan. Esiin nousee tuttu huoli: valuvatko investointien hyödyt ulkomaille? Pienessä avoimessa taloudessa tästä kannattaa olla huolissaan. Silti on hyvä muistaa, että osaamiseen tehdyt investoinnit kannattavat ja toimiva ympäristö johtaa myös yritysten tekemiin lisäinvestointeihin.