EK:n 10 kärkikeinoa: näin hallituksen yrittäjyyspolitiikka saadaan poikimaan Suomeen lisää työpaikkoja   

Elinkeinoelämän keskusliitto esittää, että työllistävät yrittäjät otetaan Suomen tulevan yrittäjyysstrategian ytimeen. EK esittää kymmentä kärkikeinoa, joilla yrittäjyys ja omistajuus saadaan palvelemaan työllisyystavoitteen toteuttamista sekä kasvattamaan verotuloja.

On tärkeää, että ministeri Kulmuni on lähtenyt viemään hallitusohjelman lupaamaa yrittäjyysstrategiaa kunnianhimoisesti eteenpäin. On myös olennaista saada se linkittymään hallituksen työllisyystyöryhmien valmisteluun, sanoo EK:n pk-johtaja Jouni Hakala.

”Suomessa on reilut 280 000 yritystä, mutta niistä vain 85 000 toimii työnantajina. Siksi yrittäjyysstrategia on erinomainen mahdollisuus toteuttaa uudistuksia, jotka kannustaisivat yhä useampaa pienyrittäjää kasvamaan, ryhtymään työnantajaksi ja laajentamaan toimintaa myös vientiin. Yhtä tärkeää on varmistaa työpaikkojen jatkuvuus, kun yrittäjä on edennyt omistajanvaihdosvaiheeseen”.

Kärkikeinot työllistämiseen

  • Helpotetaan työnantajana toimimista ja henkilöstömäärän kasvattamista. Kohtuullistetaan työnantajan viranomaisvelvoitteita, yksinkertaistetaan yt-lain menettelysäännöksiä ja nostetaan yt-lain alaraja 50 työntekijään.
  • Muutetaan määräaikaisten työsopimusten edellytyksiä siten, että alle vuoden mittaisen työsopimuksen voi solmia ilman erillistä perustetta.
  • Haetaan pahenevan henkilöstöpulan ratkaisemiseen laajaa keinovalikoimaa. Yksi osa ratkaisua on ulkomaista työvoimaa koskevasta tarveharkinnasta luopuminen.

Kärkikeinot yrittäjyyteen

  • Vauhditetaan pk-sektorin investointeja asettamalla lupakäsittelylle ja muille viranomaispäätöksille sitovat ja kunnianhimoiset takarajat. Jos päätöstä ei ole määräaikaan mennessä annettu, lupa tulkitaan myönnetyksi.
  • Sujuvoitetaan lupakäsittelyä laajentamalla ilmoitusmenettelyn käyttöä ja digitalisoimalla hallintoprosesseja sekä karsimalla aiheettomia valituksia.
  • Korjataan julkisen sektorin aiheuttamat markkinahäiriöt: avataan markkinoita yksityiselle palvelutuotannolle ja varmistetaan reilu kilpailu.
  • Parannetaan lainsäädännön vaikutusarviointien osumatarkkuutta: tunnistetaan yrittäjien tavoitteiden ja motiivien monimuotoisuus sekä hyödynnetään yrittäjäpaneelien kaltaisia työkaluja. Otetaan vaikutusarviointien kriteeriksi myös omistajuuden näkökulma.

Kärkikeinot uudistumiseen ja kansainvälistymiseen

  • Tuetaan yritysten ja työpaikkojen jatkuvuutta omistajanvaihdostilanteessa: alennetaan perintö- ja lahjaveroa vuoden 2020 alusta vuoden 2011 tasolle. Pitkällä tähtäimellä tulisi siirtyä malliin, jossa vero maksetaan vasta, kun perintönä saatu omaisuus myydään. Aivan ensimmäiseksi on syytä tehdä selvitys Ruotsin mallista: kuinka perintöverosta luopuminen on vaikuttanut kansantalouteen ja yrittäjyyteen.
  • Tuetaan omistajanvaihdoksia käynnistämällä ns. jatkajakouluohjelma yhteistyössä koulutussektorin kanssa. Kartoitetaan yhdessä parhaat käytännöt, joilla omistajanvaihdoksia voidaan tukea.
  • Selvitetään alkuvaiheen kansainvälistyjien erilaiset profiilit ja tarpeet, jotta Team Finlandin palveluita voidaan kohdentaa yhä tehokkaammin. Houkutellaan Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia opiskelijoita jäämään Suomeen töihin.