Jyri Häkämies Talouselämässä: Työ on parasta sosiaaliturvaa

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää seuraavan hallituksen tärkeimpänä tehtävänä sitä, että hallitus luo yrittäjille ja omistajille edellytykset investoida ja työllistää. Tulevan hallituksen ohjelman otsikoksi riittää ”200 000 uutta työpaikkaa”.

Häkämies kirjoittaa aiheesta TalouselämänTebatti-palstalla lehden numerossa 38 / 31.10.2014. Alla kirjoitus kokonaisuudessaan.

Moni muistelee kaiholla 1990-luvun Lipposen-Niinistön hallitusten aikaa, jolloin kyettiin sekä sopeuttamaan taloutta että luomaan pohjaa uusille työpaikoille. Samalla kuitenkin unohdetaan, että tuolloin Sdp ja kokoomus kahdestaan muodostivat eduskunnassa lähes enemmistön, eikä hallituksen tahtovetureiden tarvinnut alistua pienpuolueiden kiristykseen. 

Nyt näyttää siltä, että poliittinen kone on rikki, eikä kahden pääpuolueen varaan rakentuva hallituspolitiikka enää palaa. Hallituspolitiikka on jatkuvaa kompromissien tekemistä ja päätökset sen mukaisia. Työmarkkinajärjestöjen vaivalla aikaan saama eläkeuudistus on vain alkuosa pakollisten yhteiskunnallisten uudistusten sarjaa.

Globaali kilpailu, finanssikriisi sekä metsä- ja it-teollisuuden rakennemuutokset ovat murjoneet maamme kilpailukyvyn kanveesiin. Vielä 1990-luvulla vahva tuottavuuden kehitys vei talouttamme eteenpäin. Nyt sinänsä oikeankokoiset palkkaratkaisut purevat hitaasti, ne eivät välittömästi paranna tuottavuutta. Emme ole kyenneet purkamaan työelämämme jäykkyyksiä riittävän nopeasti, eivätkä pelkät palkkaratkaisut riitä tuottavuuden kohentumiseen. Toki yrityksissäkin on tehty virheitä.

Vaikka suomalainen työ on menettänyt kilpailukykyään, ovat vanhat asenteet tiukassa. Kun kaksi vuotta sitten esitin viikoittaisen työajan lisäämistä kahdella tunnilla eli 24 minuutilla päivässä, sain osakseni ay-johtajien täystyrmäyksen. Nyt asia on esillä uudelleen ja uskon edelleen vakaasti, että se olisi paras keino parantaa työn kilpailukykyä ostovoimaa heikentämättä.

Suomi käy selviytymistaistelua pysyäkseen pinnalla, mutta uppoaa suohon koko ajan syvemmälle. Siksi Suomi tarvitsee menestyksen strategian – toteuttamiskelpoisen suunnitelman siitä, miten luodaan 200 000 yksityisen sektorin työpaikkaa. Kaikki muu pitää alistaa tuolle tavoitteelle. Seuraavan hallituksen ohjelmaa lukiessaan tulee omistajien ja yrittäjien tuntea, että heitä kannustetaan luomaan uusia työpaikkoja.

Yhtään uutta menolisäystä ei voida tehdä, julkista sektoria pitää sekä keventää että tehostaa. Maanpuolustuksen määrärahat on ainoa poikkeus, mutta muualla säästöjä pitää tehdä sitäkin tarmokkaammin. Olemme nostaneet veroasteemme huipulle – työn tekeminen, sen tarjoaminen tai vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa. Säädöstsunamin sijaan sääntelyä pitää keventää ja nopeuttaa.

Meidän on kannustettava ja avattava julkista sektoriamme ja annettava yritystemme tehdä asioita maailmassa ensimmäisenä. Matkapuhelinverkkomme avaaminen kilpailulle 1980-luvulla ensimmäisenä maailmassa oli juuri tällainen teko, se loi pohjaa Nokia-klusterin synnylle. Mutta miksi terveydenhuoltomme ja julkinen sektori ylipäätään edelleen laahaa kaukana Virosta omien palveluidensa viemisessä verkkoon? Myös niin kiitetyn peruskoulumme it-infra pitäisi vihdoin saada siihen kuntoon, että se kannustaa opetusmateriaalin digitalisointiin ja nopeasti.

Ilmastomuutos haastaa yrityksemme fiksuihin ratkaisuihin uusiutuvassa energiassa ja resurssitehokkuudessa. Suomesta pitää tehdä maailman paras ponnahduslauta uusille innovaatioille. Energiassa, resurssien paremmassa käytössä ja jätteiden käsittelyssä julkinen sektori tekee jatkuvasti päätöksiä ostaako se käytössä olevaa vai tulevaisuuden teknologiaa. Jälkimmäistä pitäisi edistää ja auttaa radikaalin innovaation tehnyttä yritystä saamaan ensimmäinen referenssikauppa. Sen nimissä voi sitten ponnistaa vientimarkkinoille.

Tulevan hallituksen tärkein tavoite on luoda edellytykset yrittäjille ja omistajille investoida ja työllistää. Näiden ihmisten ja yritysten varassa Suomi joko kääntyy nousu-uralle tai sitten ei. Valtio voi vivuttaa tai paikata markkinapuutteita, mutta veturiksi ei velkaisesta valtiostamme ole.

Kasvustrategian toteuttaminen ei ole helppo tehtävä. Niin perusteellisesti politiikkamme perustuu lupauksille – pääosin perusteettomille. Nyt on viimeinen hetki ymmärtää, että vain kasvu ja uudet työpaikat pelastavat hyvinvointiyhteiskuntamme. Työ on parasta sosiaaliturvaa ja köyhyyden ehkäisyä.

Tulevan hallituksen ohjelman otsikoksi riittää ”200 000 uutta yksityistä työpaikkaa”.

Kommentit 1

Yksi vastaus artikkeliin Jyri Häkämies Talouselämässä: Työ on parasta sosiaaliturvaa
  1. Arto Mäkinen sanoo:

    Valtionko niitä työpaikkoja tekee. Eihän olla Neuvostoliitossa, tai muissa sosiaalisissa maissa. Kaikissa tutkimuksissa Suomi on aivan kilpailukyvyn kärjessä yrittäjyyteen. Ovatko nyky yrittäjät niin tumpuloita, että ei riitä oma idea ja riskinotto. Voitot pitäisi valtion eli veronmaksajien maksaa.

Kommentoi