EK, Kauppakamari ja EOL: Ei romuteta ammatillista koulutusta!

Oppivelvollisuusuudistuksen vanavedessä läpiviedään muutoksia, jotka voivat pahimmillaan murentaa ammatillisen koulutuksen vahvuuksia. EK:n Mirja Hannula sekä Helsingin seudun kauppakamarin Riikka Vataja sekä EOL ry:n Antti Loukola vetoavat päättäjiin Kauppalehden mielipidekirjoituksessa 14.9.

Elinkeinoelämä on huolissaan ammatillisen koulutuksen kehityssuunnasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on läpiviemässä oppivelvollisuusuudistuksen vanavedessä myös muita muutoksia, jotka heikentäisivät ammatillista koulutusta ja vesittäisivät vuoden 2018 alusta voimaan tulleita uudistuksia.

Ensimmäinen iso askel taaksepäin olisi osaamisperusteisesta mallista luopuminen ammatillisessa koulutuksessa. Se on nykyjärjestelmän vahvuus, joka mahdollistaa opintojen suorittamisen yksilöllisessä tahdissa ja joustavasti koulussa, työpaikalla tai digiympäristössä. Opintojen kesto riippuu opiskelijan osaamisesta, joka todennetaan näytöillä aidoissa työelämän tilanteissa. Opiskelijan oikeus riittävään ohjaukseen ja opetukseen turvataan lainsäädännössä. Nyt esitetään muutosta, jossa ministeriö saisi valtuudet säätää asetuksella oppituntien määrästä. Tällöin fokus siirtyisi opiskelijoiden yksilöllisistä tarpeista opettajiin.

Toinen muutos koskee rahoitusta. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallissa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitus muodostavat toisiaan tasapainottavan kokonaisuuden. Vaikuttavuusrahoitus tarjoaa tässä kokonaisuudessa oppilaitoksille rahalliset kannusteet tukea opiskelijoiden työllistymistä ja järjestää yritystarpeista lähtevää koulutusta. Nyt ministeriö esittää, että perusrahoituksen osuus kasvaisi ja tuloksiin sidotun rahoituksen osuus pienisi pysyvästi.

Ylipäätään pidämme epäviisaana sitä, että rahoitusmallia muutetaan kesken sen siirtymäkauden, keskellä koronalamaa ja vailla riittäviä vaikuttavuusanalyysejä. Päinvastoin – rahoitusjärjestelmän siirtymäaikaa tulisi pidentää vuodella.

Edellä kuvatut muutokset eivät vie Suomen koulujärjestelmää parempaan suuntaan, vaan uhkaavat heikentää yhdessä alirahoitetun oppivelvollisuusuudistuksen kanssa ammatillisen koulutuksen toimintaedellytyksiä. Tällä on negatiivisia vaikutuksia paitsi ammatillisen koulutuksen laajalle opiskelijajoukolle, myös osaavaa työvoimaa tarvitseville yrityksille.

Hallitus perustelee oppivelvollisuuden pidentämistä työllisyystavoitteilla. Niiden toteutumista voidaan arvioida vasta hyvin pitkällä tähtäimellä, kun taas kustannukset uudistuksesta alkavat juosta heti. Pahimmillaan oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste kaikille alle 20-vuotiaille syö rahat niin yhteiskunnalta kuin ammatilliselta koulutukselta – mutta alkuperäiset ongelmat jäävät. Heikkojen perustaitojen ja nuorten pahoinvoinnin ongelmaa ei näillä lääkkeillä ratkota.

Vetoamme hallitukseen – kohdennetaan oppivelvollisuusuudistuksen sijaan resurssit oppimisen tukeen peruskoulussa ja ammattiopinnoissa. Hyvä ammattiosaaminen nostaa työllisyysastetta ja on parasta syrjäytymisen ehkäisyä.

Mirja Hannula, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Riikka Vataja, Helsingin seudun kauppakamari
Antti Loukola, Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry


Mielipidekirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 14.9.2020

Lisätiedot EK:ssa:

Kommentit

Kommentoi