EU päivittämässä kriteerejä ilmaisten päästöoikeuksien saamiseksi

EU on mahdollisesti kiristämässä ehtoja, joiden perusteella yritykset voivat saada hiilidioksidin päästöoikeuksia ilmaiseksi.

EU:n hiilivuotoluetteloon on kirjattu 160 eurooppalaista teollisuustoimialaa, joiden yritykset ovat oikeutettuja saamaan tarvitsemansa päästöoikeudet pääosin ilmaiseksi. Luetteloon on hyväksytty teollisuusaloja, joiden yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla ja jotka kohtaavat EU:n ulkopuolisen kilpailun.

Ilmaisten päästöoikeuksien tarkoitus on kompensoida kilpailuhaittaa, joka yrityksille aiheutuu EU:n päästökaupan tuomista lisäkustannuksista. Näin pyritään ehkäisemään hiilivuotoa eli energiavaltaisen teollisuuden siirtymistä EU:n ulkopuolelle. Hiilivuodon seurauksena päästöt voivat globaalisti jopa kasvaa.

Hiilivuotoluetteloa päivitetään 5 vuoden välein. EU:n komission odotetaan antavan tammikuun aikana ehdotuksensa sen päivittämisestä vuosille 2015–2019. EK:n asiantuntija Kati Ruohomäen mukaan komission ilmastopääosasto haluaa lyhentää hiilivuotoluetteloa eli karsia toimialoja, jotka ovat oikeutettuja ilmaisiin päästöoikeuksiin.

-Riskinä on, että hiilivuotoluettelon kriteereitä muutetaan niin, että suomalaisittainkin merkittäviä toimialoja voi pudota pois ilmaisjaon piiristä. Tällöin ne joutuvat maksamaan päästöoikeuksistaan, mikä toisi ylimääräistä kustannuskuormaa muutoinkin ankarassa kilpailutilanteessa. Tämä olisi erittäin vahingollista, koska hiilivuodon riski ei ole pienentynyt.

Ilmaisjaon kriteereinä hiilidioksidikustannukset ja kansainvälinen kilpailutilanne

Ilmaisjaon kriteereinä ovat CO2-kustannukset ja markkinoiden tiukkuutta kuvaava kauppaintensiteetti. Tällä hetkellä toimialojen CO2-kustannuslaskelmissa on päästöoikeuden hintana käytetty 30 euroa. Laskennalliset CO2-kustannukset saadaan kuitenkin ”halpenemaan”, jos hiilivuotoriskiä arvioidaan jatkossa käyttämällä alempaa CO2-hintaa kuten komissio saattaa ehdottaa. Mitä enemmän hintaa pudotetaan, sitä suurempi yritysjoukko tippuu ilmaisjaon piiristä.

Suomalainen perusteollisuus on tällä hetkellä laajasti mukana hiilivuotoluettelossa: esimerkiksi kemianteollisuus, massa- ja paperiteollisuus, metallien jalostus sekä sementti- ja kalkkiteollisuus. EK:n näkemyksen mukaan laskentatavan muutokselle ei ole perusteita. Jo päästökauppadirektiivi ohjeistaa pitämään laskennallisen CO2-hinnan ennallaan.

Komission tuleva ehdotus uudeksi hiilivuotoluetteloksi käsitellään ilmastonmuutoskomiteassa, jossa sen läpimeno edellyttää jäsenmaiden hyväksyntää määräenemmistöllä.

Hiilivuotoaloja lukuun ottamatta eurooppalainen teollisuus ja kaukolämpöyritykset saavat ilmaisia päästöoikeuksia vuosittain vähenevästi. Sähköntuottajille puolestaan päästöoikeuksien ostaminen on ainoa tapa niitä hankkia.

EU:n nykyisen päästökauppakauden 2013–2020 tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 21 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

Lue lisää EU:n hiilivuotoluettelosta komission ilmastopääosaston sivuilta.