Pariisin ilmastosopimus: Globaali päästömarkkina voi moninkertaistaa cleantechin kysynnän

Päästöjen hinnoittelu on tärkeää saada sisällytettyä Pariisin ilmastoneuvotteluiden sopimustekstiin. Jos päästömarkkinoita saadaan jatkossa laajennettua kansainvälisesti, vauhdittuisivat myös vähäpäästöiset investoinnit. Näin kasvaisi myös suomalaisen cleantechin vientipotentiaali.

EK:n arvion mukaan Pariisin ilmastosopimuksen sisällön prosessointi on edennyt kohtuullisesti. Haastavimmat kompromissit ovat kuitenkin vielä edessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää paitsi kunnianhimoisia päästövähennyksiä, myös keinoja niiden tehokkaaseen toimeenpanoon. Tästä syystä on tärkeää saada tulevaisuudessa luotua kattavat, kansainväliset päästömarkkinat, joiden kautta ilmastopäästöille muodostuu ”hintalappu”, arvioi EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki.

”Tämä kehitys vauhdittuisi merkittävästi, jos päästömarkkinoita koskevat kirjaukset saataisiin Pariisin ilmastosopimukseen. Vielä tällä hetkellä sopimusluonnoksessa on niihin viittaava maininta, jossa puhutaan kansainvälisistä päästövähennysyksiköistä (internationally transferrable mitigation outcomes). ”

Ilmastoneuvotteluita seuraa paikan päällä EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström. Hänen mukaansa on olemassa riski, että tämäkin kirjaus voisi vielä pudota pois lähipäivien kompromissikierroksilla:

”Tällaista kompromissia on syytä välttää, sillä päästömarkkinat ovat tehokas keino ohjata ja vauhdittaa investointeja, joita ilmastotoimiin kipeästi tarvitaan. Merkittävä osa investoinneista koituisi erityisesti kehitysmaiden hyödyksi. ”

Päästömarkkinat kannustavat investoimaan cleantechiin

Päästömarkkinat ja niiden hintamekanismi kannustavat yrityksiä ja valtioita investoimaan cleantechiin: investoinnit ilmastoystävällisiin ratkaisuihin auttavat säästämään ympäristön lisäksi rahaa, kun tarve päästöoikeuksien ostamiseen vähenee.

Mitä kansainvälisemmin päästömarkkinat saadaan maailmassa toimimaan, sitä enemmän kysyntää ja laajemmat markkinat suomalaisellekin cleantech-osaamiselle syntyy, Ohlström tähdentää:

”Markkinoiden vauhdittaminen on tarpeen, sillä arviolta 2/3 kaikista vuoteen 2050 mennessä tarvittavista päästövähennysinvestoinneista pitää tulla yksityiseltä sektorilta. ”

Kohti globaaleja päästömarkkinoita

EU:n päästökaupan lisäksi eri puolilla maailmaa on jo käytössä runsaasti muitakin kansallisia tai alueellisia päästömarkkinajärjestelmiä, mutta jatkossa niitä olisi tärkeää saada linkitettyä yhteen.

Tämä edellyttää, että kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa voitaisiin sopia yhteisestä ”valuutasta”, jonka avulla päästövähennysyksiköistä voitaisiin käydä kauppaa eri maiden ja talousalueiden kesken. Pariisissa tuskin päästään näin pitkälle, mutta sen on annettava kuitenkin vauhtia jatkokehitykselle eikä ainakaan sulkea tätä mekanismia pois keinovalikoimasta.