Pk-sektorin edelläkävijät pureutuvat vastuullisuuden johtamiseen
Vastuullisuus ja ilmastotoimet vaativat pk-yrityksiltä merkittäviä panostuksia, mutta voitettavana on myös vahvaa kilpailuetua. Rajallisten resurssien olosuhteissa on uskallettava fokusoida ja keskittyä oman yrityksen toiminnan merkittävimpiin vaikutuksiin. Kehitystyötä on johdettava kunnianhimoisesti, mutta yhtä tärkeää on sitouttaa koko henkilöstön rakentamaan vastuullisuutta arjen työssä. Näin voi summeerata EK:n pk-vastuullisuustyöryhmän johtopäätöksiä.
Suomalaiset pk-sektorin yrittäjät pohtivat eri toimialoilla, kuinka ne pystyvät parhaiten vastaamaan vastuullisuutta koskeviin odotuksiin ja miten oma vastuullisuustyö saadaan myös käännettyä kilpailueduksi. Samaan aikaan lainsäätäjät etenevät kovaa vauhtia yritysvastuun sääntelyssä.
Siksi EK käynnisti tänä vuonna eritoten pk-sektorin vastuullisuuskysymyksiin keskittyneen työryhmän. Novitan yrittäjäomistaja Daniela Yrjö-Koskisen puheenjohtamaan ryhmään kuuluu 16 yritysjohtajaa eri toimialoilta.
”Tavoitteena on koota edelläkävijöiden näkemyksiä vastuullisuuden johtamisesta ja kilpailukyvyn rakentamisesta. Haluamme osaltamme kirittää pk-sektoria etenemään vastuullisuudessa: jaetaan kokemuksia, opitaan toisiltamme ja laitetaan hyvät vinkit jakoon muillekin! Tarjoamme omat huomiomme myös EK:n vaikuttamistyön tueksi, koska näin saadaan välitettyä kentän näkemystä tärkeään sääntelyvalmisteluun.”
Maaliskuun kokouksessa pk-vastuullisuusryhmä pureutui ilmastotoimiin. Alla sitä koskevia poimintoja yritysten keskustelusta.
Vastuullisuus vaikuttaa työnantajamielikuvaan – yrityksen ja työntekijän arvojen on kohdattava
Vastuullisuustyön vauhti kiihtyy ja muutokset ovat käynnissä juuri tällä hetkellä, joten yritysten täytyy olla hereillä, kun markkinoiden uusjako tapahtuu. Heräämistä on tapahtunut kansallisesti ja toki EU-tasolla. Muutoshalukkuutta on havaittavissa myös Yhdysvalloissa, jossa vastuullisin vaihtoehto alkaa pärjätä kilpailuissa entistä paremmin.
Usein kuulee puhuttavan uusien sukupolvien, kuten milleniaalien tai z-sukupolven, vastuullisuusvaateista. Kyse on kuitenkin kaikista työnhakijoista ikään katsomatta. Erityisesti pidemmän uran tehneet, kokeneet johtotason henkilöt, hakevat työpaikoiltaan täysin keskeisenä kriteerinä vastuullisuutta ja itselleen sopivaa arvomaailmaa.
Yritysten kokemuksen mukaan vastuullisuus ja etenkin ilmastonmuutoksen vastainen työ on työhaastattelujen vakiokysymyksiä, henkilön työroolista riippumatta.
Hyväksytään keskeneräisyys – ilmastotavoitteisiin edetään hyvällä johtamisella ja arjen askelin
Ilmastonmuutos ja sen hillintä koskettaa käytännössä jokaista pk-sektorin yritystä toimialaan katsomatta – niin sääntelyn kuin sidosryhmien odotusten kautta. Yrityksen hiilijalanjäljen todentamisella on aiempaa suurempi vaikutus mm. toimitusketjuihin pääsemiseen sekä rahoituksen saatavuuteen ja hintaan. Muutosvauhti on kova ja siksi niin mahdollisuuksien kuin riskien luotaus onkin entistä tärkeämpää.
Vastuullisuus kuuluu strategian ytimeen, mutta yhtä tärkeää on pragmaattinen jatkuvan kehittämisen ote. Selkeä visio ja vaikuttavat toimenpiteet sekä johdon esimerkki auttavat pientäkin yritystä pysymään vastuullisuustyössä oikeilla raiteilla.
Täydellisyyttä on mahdotonta saavuttaa ja vaikeinta saattaakin olla keskeneräisyyden hyväksyminen. Keskeisimpien ja eniten vaikutusta aikaansaavien osa-alueiden valitseminen kuitenkin helpottaa. Tärkeintä on löytää oma fokus ja onnistua siinä mahdollisimman hyvin.
Ilmastotyöhön tarvitaan koko henkilöstö ja kaikki toiminnot
Ilmastotyö ei ole yhden ihmisen asia, vaan mukaan tarvitaan yrityksen koko henkilökunta. Hyvä startti on pohtia, miten ilmastoteema näkyy esimerkiksi yrityksen hankinnassa, myynnissä, henkilöstöhallinnossa tai tuotekehityksessä.
Kun yrityksen ilmastotyön painopistealueet (esim. materiaalien kierrätettävyys, uusiutuvan energian käyttö, jätteiden vähentäminen yms.) alkavat tarkentua, voi näille tavoitteille ja toimenpiteille asettaa vastuuhenkilöt ja seurata työn edistymistä projektinhallinnantyökalun kautta.
Ajan mittaan ilmastonäkökulmat tulevat osaksi yrityksen kulttuuria ja normaaleja toimintatapoja, jonka jälkeen työ helpottuu.
Olennaista on keskittyä vaikutuksiltaan merkittävimpiin toimenpiteisiin ja edistää niitä johdon esimerkillä.
Vastuullisuus ja ilmastotoimet ovat vahva myyntiargumentti
Edelläkävijäyritysten mukaan ilmastotyö toimii jo tälläkin hetkellä selkeänä myyntiargumenttina, jopa kansainvälisilläkin markkinoilla. Myyntiargumentteja tarvitaan niin asiakkaiden, työntekijöiden, rahoittajien sekä yritysostajien suuntaan. Ilmastoon panostaminen on mahdollistanut parempien katteiden kautta yrityksen kasvun ja vahvistanut asiakkaiden sitoutumista. Yhä useammin on jo niin, ettei tarjouskilpailuun pääse edes mukaan, ellei ilmastotyö ole kunnossa. Pääsy suuriin kansainvälisiin asiakkuuksiin edellyttää vastuullisuustyön korkeaa tasoa ja ilmastovaikutusten todentamista.
Jotta yritysten hienosta ilmastotyöstä saisi hyötyä, on kuitenkin muistettava kokonaisvaltainen viestintä. Sama viesti ei kuitenkaan palvele erilaisia sidosryhmiä – kannattaa siis miettiä mitkä ovat ydinviestit ja sopivimmat viestintäkanavat kullekin lukijalle. Olennaisten teemojen jäsennys verkkosivuilla kokonaisuuksittain helpottaa kiinnostavan tiedon löytämistä. Sijoittajat ja rahoittajat voivat arvostaa napakkaa raporttimuotoa, kun taas asiakkaat tavoittaa parhaiten sosiaalisen median kautta. Vastuullisuusraportin sisältöä kannattaa hyödyntää yrityksen viestinnässä läpi vuoden sopivissa kohdissa. Läpinäkyvyys ja rehellinen taustatyö ovat yritysten valttikortteja.
EU-sääntely koskettaa jatkossa yhä useampaa pk-yritystä
EU edistää vastuullisuussääntelyä kunnianhimoisesti ja laajalla rintamalla. Lähivuosina erilaiset sääntelyhankkeet, kuten EU-taksonomia, kestävyysraportointidirektiivi sekä EU:n yritysvastuulaki, tulevat ulottumaan entistä laajemmin myös suomalaiseen yrityskenttään. Sääntelyvelvoitteet valuvat pk-kenttään niin suoran lainsäädännön myötä kuin epäsuorasti suurten yritysten alihankkijoilleen asettamien vaatimusten kautta.
Kannattaa tutustua vastuullisuutta koskevan EU-sääntelyyn oppaaseen, jonka EK on laatinut pk-yrityksiä varten.