#Outoautojen aika lyödä läpi?

sähköauto
Sanovat etteivät outoautot sovi pohjolaan. Tässä Kai Mykkänen ja autonsa lounastavat Äkäslompolossa Kolarissa / huhtikuu 2014

Täh, ei ole mahdollista, tai millä sä oikeasti ajat, toihan on sulla vaan näyttäytymistä varten? Tyypillisiä kommentteja täyssähkö-, vety- ja biokaasuautoilijalle. Välillä vastaavaan törmää jäte-etanolin tai sähköbensahybridin voimalla kulkevakin. Ei-fossiilisilla kulkevat autot ovat mystisiä ja outoja niin kauan kun ei ole omaa tuntumaa. Niin se oli Norjassakin viisi vuotta sitten. Sitten sähköautot löivät läpi ostetuimpien uusien autojen joukkoon ja nyt outoautot ovat siellä normivaihtoehto.

Vaihtoehtoiset voimanlähteet ovat insinöörimielessä jänniä, mutta onko outoautojen valtavirtaistamisella muutoin väliä? Tai miksi ihmeessä elinkeinoelämä intoilee asialla? Ennen kaikkea kolmesta syystä:

1) Öljyriippuvuus. Me suomalaiset käytämme raakaöljyä yli 5 miljardin euron edestä vuosittain. Öljyn hinta on keskeinen syy kauppataseemme romahtamiseen viimeisen 10 vuoden aikana. Jos öljyriippuvuutta halutaan vähentää kustannustehokkaasti, ¾ potentiaalista on liikenteessä. Yhdenkin prosenttiyksikön muutos liikennesuoritteessa joukkoliikenteen hyväksi on kiven takana. Samalla polttomoottorien kulutuksen vähentymisessä ratkaisut alkavat loppua. Pitkälle päästään vain vaihtamalla voimanlähde: se voi olla suoraan jätepohjaista nestettä tai kaasua, ylijäämävetyä tai pohjoismaista sähköä.

2) Päästötalkoot. EU-komissio esittää tavoitteeksi CO2-päästöjen vähentämistä 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Suunta on kohti hiilineutraalia Eurooppaa 2050. Suomessa merkittävimpiä ja talouden kilpailukyvylle helpoimpia keinoja olisi nopeampi harppaus outoautoihin.

3) Cleantech-talous. Suomi on vahva biomassaan, jätteisiin ja sähköön liittyvän energiateknologian osaamisessa. On selvää, etteivät kaikki aasialaiset ja afrikkalaiset voi ruveta ajamaan öljyautoilla. Jos me kehitämme outoautoihin liittyvää edelläkävijämarkkinaa, niin syntyvä osaaminen tuottaa ennen pitkää vientikeikkaa.

Meitä yhdistää, että automme kulkevat ei-fossiilisilla voimanlähteillä. Ajattelimme yhdessä ruveta avaamaan outoautoilun mystiikkaa: miten se oikeasti vaikuttaa elämään, mitkä ovat rajoitteet ja pullonkaulat, potentiaali ja merkitys paremmalle maailmalle. Jaamme arjen kommelluksia ja keskustelemme twitterissä #outoauto aiheen alla. Tervetuloa seuraamaan ja kommentoimaan!

Kai Mykkänen, johtaja, EK – sähköauto, @KaiMykkanen
Anni Mikkonen, toiminnanjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys – biokaasuauto, @AnniMikkonen
Jari Suominen, energiajohtaja, St1 – jäte-etanoliauto, @JariJSuominen
Jukka Mäkelä, kaupunginjohtaja, Espoo – sähköauto, @KjMakela
Matti Rae, uuden teknologian johtaja, Ensto Oyj – sähköbensahybridi, @MattiRae_EV

Kommentit 2

2 vastausta artikkeliin #Outoautojen aika lyödä läpi?
  1. Asdfgh sanoo:

    Ihan kiva kirjoitus, ei suurta valittamista, mutta tässä yksi pieni kritiikki.

    Kun nyt mainitsitte sähköautojen suosion Norjassa, niin olisitte voineet mainita senkin, että pääsyy niiden suosioon lienee kuitenkin Norjan valtion aika avokätisissä tuissa kyseisen tyyppisten autojen ostajille eikä autoilijoiden tottumisessa niiden ”outouteen”. Näin ainakin itse rohkenisin arvella.

    • Kai Mykkänen sanoo:

      Toki Norjan tuilla iso merkitys, eikä vähiten siksi että sillä on saatu edelläkävijät liikkeelle, jonka jälkeen ”outoautoista” on tullut normaalihomma ja laajemmat piirit uskaltaa ostaa. Paljon ajavalle sähköauto ei lopulta ole niin kallis, koska eurolla sähköä ajaa 150km, vaikka autojen ostohinnat ovat toki vielä moninkertaisia polttomoottoreihin nähden.
      Veronmaksajien rahojen kanssa syytä olla tarkka, mutta vähäpäästöisimmille outoautoille olisi syytä luoda kannustimia jotka tuottavat tehokkaasti edelläkävijämarkkinaa cleantech-tuotekehitykselle verrattuna panokseen: haarukoinnin perusteella tehokkaimpia näyttäisi olevan työsuhdeauton käyttöedun verotusarvon porrastaminen co2-päästön mukaan, koska ”oudot hankinnat” ovat muuallakin keskittyneet työsuhdeautoihin mm siksi, ettei tarvii samalla tavalla kantaa huolta jälleenmyyntiarvosta, joka on epäselvä kun tekniikka kehittyy oudon nopeasti.

Kommentoi