Riikka Tähtivuori: Tekoäly tulee – vaikuttaako patentointiin ja sääntelyyn?

Nyt joka puolella puhutaan tekoälystä eli AI:sta.  Miten se vaikuttaa aineettomiin oikeuksiin ja niiden suojaamiseen? Voiko tekoäly omistaa patentin, tavaramerkin tai tekijänoikeudet? Ei voi, vaan luonnollinen henkilö, esimerkiksi tekijä tai keksijä tai sitten oikeushenkilö, vaikkapa yliopisto tai yritys. Tekoäly voi sen sijaan huomattavasti helpottaa esimerkiksi työlästä patentinhakumenetelmää.

Tekoälystä keskusteluissa on immateriaalioikeuksista selkeimmin ollut esillä patentointi ja ainakin kahdella eri kulmalla. Toisaalta uuden teknologisen innovaation voi suojata patentoimalla ja toisaalta AI:ta voi käyttää patentointimenetelmien tehostamiseen.

Regulaationäkökulmasta on tärkeä huolehtia, että nykyinen patenttisääntely Euroopassa kykenee vastamaan tekoälyajan teknologiseen murrokseen. Yksi keskeinen kysymys on patentoitavuuden edellytysten toimivuus AI-ajan innovaatioihin.

Patentoitavuudelta edellytettävä (uusi, keksinnöllinen ratkaisu tekniseen ongelmaan) tekninen luonne voi heikentää AI -pohjaisten keksintöjen patentointia.

Euroopassa patentti myönnetään teknisille keksinnöille, kun taas AI-menetelmät perustuvat yleensä epäteknisiin, matemaattisiin algoritmeihin, jääden siten helposti patentoitavuuden ulkopuolelle. Esimerkiksi USA:ssa tilanne on toisin, kun teknisen luonteen vaatimusta ei edellytetä. EU:n tuleekin pyrkiä säilyttämään kilpailukykynsä suhteessa kilpailijamarkkinoihin (USA, Aasia) myös tekoälyn patentoitavuudessa.

Euroopan Patenttivirastolla EPO:lla on asia työn alla ja täydentänytkin ohjeistuksiaan tekoälyyn liittyen.

Myös eurooppalaisen patenttijärjestelmän uudistus olisi tärkeä saada voimaan. Se hyödyttäisi myös AI-patentointia tarjoten yhdellä hakemuksella patenttisuojan laajasti EU-alueelle ja keskitetyn tuomioistuinmenettelyn EPO:n myöntämiä patentteja koskevien riitojen ratkaisemiseen.

Uudistuksen voimaantulo odottaa kuitenkin vielä Saksan ratifiointia ja elinkeinoelämä toivoo sen toteutuvan pian, ja mieluiten niin, että UK mukana. Se edistäisi IPR -intensiivisen alan kilpailukykyä, kasvua ja innovatiivisuutta Euroopassa.

Tekoäly tehostaa huomattavasti työlästä patentointiprosessia

AI-teknologia voi myös tarjota työvälineitä patentointiprosessin tehostamiseen kuten uutuustutkimuksissa. Esimerkiksi EPO:n patenttitietokannoissa on jo yli 80 miljoonaa julkaisua, ja AI edistäisi perinteisiä hakumenetelmiä paremmin patentoinnin esteiden löytämisessä, konekäännöksissä (esim. WIPO Translate), patenttihakemusten luokittelussa ja kuvantunnistuksessa. Prosessi olisi kustannustehokkaampi korkeasta laadusta tinkimättä.

Prosessien tehostaminen AI:n avulla on myös linjassa EPO:n tuoreen strategisen suunnitelman kanssa (Strategic Plan 2023), jossa luvataan taata korkeatasoisia tuotteita ja palveluita tehokkaasti, joustavan patenttiprosessin kautta, tiivistäen yhteistyötä kansallisten virastojen kanssa. Suomessakin tekoäly on hyödynnetty patentointimenetelmien tehostamiseen, esimerkkinä mainittakoon yrityskentästä vuoden IPR-innovaatiopalkinnon 2018 saanut IPRally Technologies Oy.

Entä muu IPR?

Patentin ohella vastaavia kysymyksiä pohditaan myös muiden immateriaalioikeuksien osalta kuten tekijänoikeuksissa.

Esimerkiksi, edellyttääkö neuroverkoissa lähdemateriaalina käsiteltävä data oikeudenhaltijalta lupaa, onko datan louhinta tekijänoikeudellisesti relevanttia toimintaa tai syntyykö sen lopputulemana uusi suojattava teos? Tilanne on monelta osin ollut oikeudellisesti epävarma ja aiheuttanut data-aineistojen lisensiointiin myös haasteita.

Nyt EU:ssa on pyritty ratkaisemaan tiedonlouhinta kysymystä uusimman huhtikuussa hyväksytyn tekijänoikeus- eli DSM-direktiiviin sisältyvien tiedonlouhintapoikkeuksien avulla. Säännöskohtien keskeisenä periaatteena on tiedonlouhinnan mahdollistaminen ilman erillisen luvan hankkimista louhintaan, kunhan oikeudet louhittavaan tietoaineistoon on hankittuna oikeudenhaltijalta.

Nähtäväksi kuitenkin jää onnistutaanko direktiivin kansallisessa voimaansaattamisessa luomaan sisämarkkinoilla harjoitettavaan tiedonlouhintaan selkeyttä ja oikeusvarmuutta.

Sääntelyssä tärkeintä tasapaino immateriaalioikeuksien ja teknologian hyödyntämisen kesken

Näyttäisi siltä, ettei uuden komission kaudella oltaisi esittämässä IPR-lainsäädäntöön muutoksia Euroopan sopeuttamiseksi AI-aikakauteen. Komission tuoreen pj. Ulrika von der Leyenin julkaisemassa paperissa seuraavan komission poliittisista suuntaviivoista nostetaan esille tarve lainsäädäntötoimenpiteille tekoälyyn ja dataan liittyen. Tavoitteena esitetään pyrkimys tukea AI:n ja datan laajaa hyödyntämistä Euroopassa samalla kuitenkin huolehtien korkeasta tietosuojan, -turvan, tuoteturvallisuuden ja eettisten standardien tasosta.

Tähän tarkasteluun olisi tarpeellista lisätä myös immateriaalioikeusnäkökulma eli huolehtiminen vahvan IPR-suojan ja uuden teknologian tehokkaan hyödyntämisen välisestä tasapainosta. Datataloudessa sääntelykehyksen tulee rohkaista yrityksiä AI-teknologian käyttöön liiketoiminnassaan, mahdollistaen innovaatioiden suojaamisen yksinoikeuksiin pohjaavilla aineettomilla oikeuksilla.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi