Ehdotus yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (EK/2012/139)

Yliopistojen uusi rahoitusmalli kannustaa tehokkuuteen ja laatuun

Yliopistojen rahoitusmallia uudistetaan vuodesta 2013. Uudella rahoitusmallilla pyritään kohentamaan yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen laatua, kansainvälistymistä ja korkeakoulujen profiloitumista vahvuusalueilleen. Uudistuksella pyritään kannustamaan yliopistoja kehittämään toimintaansa mm. siten, että koulutuksen läpäisy parantuisi, valmistuneet siirtyisivät nykyistä nopeammin työelämään ja hallinto tehostuisi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mielestä esitetyt muutokset valtioneuvoston sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksiin yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä ohjaavat yliopistoja oikeaan suuntaan.

Mallia on täydennettävä työnantajapalautteella

EK toivoo kuitenkin jatkossa vahvempia rahoituskannusteita siihen, että yliopistoissa kehittyy tulevaisuuden työmarkkinoiden tarvitsemaa osaamista. Kuten asetusmuutosten taustamuistiossa todetaan, yliopistoilla on tärkeä koulutustehtävä. Ne turvaavat omalta osaltaan korkeakoulutetun osaavan työvoiman saatavuuden ja vastaavat joustavasti yhteiskunnan muuttuviin sivistys- ja osaamistarpeisiin. Malliin esitetty työllistyminen -mittari on liian kapea kannustamaan yliopistoja onnistumaan tässä nimenomaisessa tehtävässä.

Yliopistojen kykyä tuottaa työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista tulee mitata sitä varten kehitetyllä mittarilla ja onnistuneita yliopistoja on voitava palkita. Opetus- ja kulttuuriministeriön osarahoituksella EK:ssa käynnistyvä yliopistokoulutuksen työnantajapalautejärjestelmän kehittäminen tuottaa onnistuessaan tällaisen mittarin ja palkitsemismahdollisuuden. Rahoitusmallin jatkokehitykseen on siis varauduttava lähivuosina.

Tieteelliselle laadulle annetaan painoa – tutkimuksen laaja-alainen hyödyntäminen pidettävä esillä

Tutkimuksen tieteellinen laatu korostuu uudessa rahoitusmallissa selvästi nykyistä enemmän julkaisujen vahvemman painotuksen myötä. Julkaisufoorumin kehittäminen on keskeinen osa rahoitusmallin uudistamista.

Tutkimuksen tieteellisen hyödyntämisen lisäksi on hyvin tärkeää kannustaa yliopistoja ja niiden tutkijoita myös tutkimuksen muuhun yhteiskunnalliseen hyödyntämiseen. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan löytynyt sellaisia mittareita, jotka kuvaisivat tutkimustulosten hyödyntämistä riittävän laaja-alaisesti, mutta säilyttäisivät samalla rahoitusmallin selkeyden ja mittarien vähäisen määrän.

Ministeriön ja yliopistojen välisissä sopimusneuvotteluissa tutkimustulosten hyödyntäminen (ml. patentit, lisensioinnit, uudet yritykset, elinkeinoelämäyhteistyö) on pidettävä vahvasti esillä. Tätä näkökulmaa voidaan tukea myös yliopistojen strategiarahoituksesta vuositasolla suoraan jakamatta jätettävän rahoituksen avulla samalla kun rahoituksella edistetään yliopistojen rakenteellisen kehittämisen ratkaisuja.

Jatkossa yliopistoja palkitaan kotimaisilta ja ulkomaisilta yrityksiltä saadusta rahoituksesta. Tämä on tärkeä uudistus, sillä se luo kannusteita nykyistä tiiviimpään elinkeinoelämäyhteistyöhön.

Tietopohjaa kehitettävä edelleen

Yliopistojen johtamista ja rahoitusmallin jatkokehitystä varten on välttämätöntä vahvistaa yliopistojen toimintaan ja sen vaikuttavuuteen liittyvää tietopohjaa. Lähitulevaisuuden kehittämiskohteita ovat myös työnantajapalautejärjestelmän ja opiskelijapalautejärjestelmän luominen.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Innovaatioympäristö ja osaaminen

Timo Kekkonen
Johtaja