Kierrätyksestä kiertotalouteen – valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023

EK kommentoi laajasta jätesuunnitelmasta muutamia toimenpide-ehdotuksia kohdassa ”Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2023” sekä kohdassa ”Vaikutukset ja seuranta”.

Tavoitetilaan tähtäävät yleiset toimenpiteet

Toimenpide-ehdotus 1.2: Otetaan käyttöön vapaaehtoisia sopimuksia valtion ja eri toimialojen yritysten kesken.
Kiertotalouden edistäminen markkinaehtoisesti sekä erilaisten vapaaehtoisten sitoumusten kautta on erittäin kannatettava toimenpide. Hallinnon ja yritysten väliset sitoumukset on joustava ja kustannustehokas tapa viedä eteenpäin hyviä käytäntöjä materiaalien tehokkaassa käytössä erilaissa yritysten arvoketjuissa. Energiatehokkuuden edistämisessä tästä on menestyksellistä näyttöä jo pitkältä ajalta, ja materiaalitehokkuuden edistämisen osalta paljon kehitystyötä on jo tehty. Materiaalitehokkuuteen on löydettävissä siihen parhaiten sopiva toimintamalli. Esimerkiksi pilotointi on hyvä tapa kokeilla erilaisia toimia ennen kuin ne ovat valmiita laajempaan käyttöön.

Jotta vapaaehtoisista materiaalitehokkuutta parantavista sopimuksista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, ja jotta sopimusten piiriin saataisiin mahdollisimman paljon yrityksiä, niihin olisi hyvä liittää mahdollisuus katselmus- ja investointitukeen tai muu lisäkannuste. Sopimuksesta yrityksille mahdollisesti koituvien raportointivelvoitteiden tulisi lisäksi olla yksinkertaisia ja helppoja, jotta sopimukseen liittyminen on yrityksille mielekästä. Osa varsinkin pienemmistä yrityksistä on kokenut nykyisten energiatehokkuussopimusten raportoinnin raskaaksi ja aikaa vieväksi, jolloin niihin käytetty aika on ollut pois varsinaisen liiketoiminnan harjoittamisesta ja kehittämisestä.

Toimenpide-ehdotus 1.4: Tehostetaan materiaalitehokkuuden huomioon ottamista ympäristöluvissa
Materiaalitehokkuudessa ja kiertotaloudessa parhaat tulokset saavutetaan yritysten arvoketjuissa, jossa tuotteen valmistuksen ja käytön vaatimat resurssit optimoidaan koko ketjussa raaka-aineesta tuotteen käyttäjälle. Ympäristöluvitus ei tuo lisäarvoa materiaalitehokkuuden parantamiseen, koska se on luonteeltaan yksittäiseen yritykseen keskittyvää, ja ajallisesti ja sisällöllisesti jäykkää. Lisäksi ympäristöluvituksessa keskitytään päästöjen hallintaan, johon lupaviranomaisen osaaminen luonnollisesti keskittyy. On vaikea ymmärtää, miten ilman merkittäviä lisäpanostuksia ympäristöhallinnon resurssiin, ympäristöluvassa voitaisiin viranomaislähtöisesti määrätä, mikä on kullakin toimialalla ja yksittäisessä yrityksessä materiaalitehokkain toimintatapa. Ympäristöluvitus ei myöskään voi edistää esimerkiksi alueellisia teollisia symbiooseja, jossa materiaali kiertää tietyllä alueella eri yritysten kesken.

Katselmukset ovat hyvä työkalu ja oleellinen ensimmäinen vaihe, jossa kartoitetaan tehostamispotentiaalisia niin materiaalissa kuin energiassakin. Materiaalikatselmuksissa on vielä kehitettävää, ennen kuin ne ovat nykyistä toimivampia sekä yrityksen että arvoketjun näkökulmasta.

Tämä ehdotus tulisi poistaa jätesuunnitelmasta ja keskittyä sen sijaan ehdotuksiin 1.2 ja 1.6, jotka pitäisi yhdistää ja siirtää selkeästi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle.

Toimenpide-ehdotus 1.6: Edistetään vapaaehtoisilla sopimuksilla materiaalitehokkuutta sekä varmistetaan materiaalikatselmusten rahoitus ja laajentaminen uusille toimialoille
Lisäyksenä aiempiin kommentteihin (1.2 ja 1.4) voidaan sanoa, että materiaalikatselmuksien kehittämiselle on edelleen tarvetta, jotta niistä tulisi yhtä toimiva työkalu kuin energiakatselmukset ovat tällä hetkellä. Materiaalikatselmuksia on tehty murto-osa energiakatselmuksiin nähden, joten lisäpanoksia ja aikaa kehitystyöhön ja toimeenpanoon tarvitaan. Hyvä olisi myös tiivistää materiaalitehokkuuskatselmusten yhteyttä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen. Tällöin niissä löytyneet uudet toimintamallit voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Näiden kommenttien lisäksi EK kannattaa Ympäristötekniikka ja -palvelut ry:n ehdotusta uudeksi toimenpiteeksi (lainaus YTP:n lausunnosta):

”Uusi toimenpide-ehdotus: Arvioidaan ympäristönsuojelu- ja jätelainsäädäntöjen toimivuutta suhteessa kiertotalouden mukanaan tuomiin muutoksiin (mm. lisäinvestointitarve), minkä perusteella ryhdytään tarvittaessa korjaustoimenpiteisiin (lainsäädännön kehittäminen, tulkintaohjeistukset). Tarkasteltavia asioita ovat esimerkiksi End Of Waste (EoW)- ja sivutuotteet, ympäristöluvan toimivuus (mm. kokeellinen toiminta, ilmoitusmenettelyn hyödyntäminen ei-olennaisten muutosten osalta) sekä YVA-velvoitteet.

Vastuutahot: YM, TEM, AVI, ELY, sidosryhmät; Aikataulu: 2017-2019.

Perustelut: Tässä toimenpiteessä selvitettäisiin kansallisen lainsäädännön toimivuutta sekä etsittäisiin keinoja lainsäädännön ja sen soveltamisen kehittämiseksi. Jätteiden kierrätys tulee lisääntymään Suomessa, mikä edellyttää uutta käsittelykapasiteettia. Kannustavalla toimintaympäristöllä voidaan vaikuttaa, että investointeja syntyy Suomeen. Kansallinen lainsäädäntö sekä EU-säädösten tulkinnat ovat Suomessa paikoin tiukempia kuin vastaava EU-sääntely (esimerkiksi YVA-laki), kansallisten laajennusten tarve tulee uudelleen arvioida nykypäivän talouden, tekniikan ja kiertotalouden mahdollisuuksien huomioonottamiseksi. Muille toimialoille on tehty ns. SUJUVA-lainsäädäntö arviointia ympäristönsuojelulain uudistuksen yhteydessä vuodesta 2011 alkaen, mutta jätteiden käsittelytoiminnot on jätetty arviointien ulkopuolelle*.

*Jätetoiminnot eivät YM:n yleisen ilmoitusmenettelymenetelmän soveltamisalan piirissä (2017); Jätteiden käsittelytoiminnot on jätetty pois YSL:n 7. projektista (2015); Tarastin raportissa käsitellään jätteitä ainoastaan maarakentamisen näkökulmasta (2015).”

Rakentamisen jätteet: tavoitteet ja toimenpiteet

Toimenpide-ehdotus 4.3 Maa-ainesvero käyttöönottoa arvioidaan uudelleen
EK pitää uuden verolajin luomista tarpeettomana ja tehottomana ohjauskeinona edistämään maa-aineksen kierrätystä. Kierrätetyn maa-aineksen käyttö voi toisinaan johtaa suurempaan ympäristökuormitukseen kuin neitseellisen maa-aineksen käyttö, esimerkiksi pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. Lisäksi maa-aineksen käytön tulee olla taloudellisesti ja teknisesti mahdollista silloinkin, kun kierrätysmateriaalia ei sen maantieteellisen sijainnin tai laatutason takia voida hyödyntää. Ylijäämämaiden hyödyntämisessä ensiarvoisen tärkeää on hyvä koordinaatio, johon onkin luotu oleellinen toimenpide 4.2 kuntien koordinaattorin nimeämisestä.

Maa-ainesveron taloudellinen merkitys koko rakennusalalle olisi suuri, koska esimerkiksi kiviaines on ylivoimaisesti eniten rakentamisessa käytetty materiaali. Vero nostaisi kiviainesten hintaa ja samalla rakentaminen kokonaisuutena kallistuisi. Tämä puolestaan vähentäisi esimerkiksi julkisen sektorin rakennushankkeita ja sitä myötä se vaikuttaisi myös työllisyyteen.

VM:n maa-ainesveroa koskevan selvityksen mukaan uudesta verolajista saattaisi aiheutua huomattavia hallinnollisia vaikutuksia pienille yrityksille suhteessa niiden kokoon. Näistä hallinnollisista vaikutuksista aiheutuu lisäkustannuksia yrityksille, mikä haittaa niiden toimintaedellytyksiä. Tästäkin syystä EK pitää uuden verolajin luomista tarpeettomana.

Uusien ympäristöverolajien luomisen tai nykyisten kiristämisen sijaan vaikuttavampaa olisi keskittyä kiertotaloutta hidastavan tai sitä estävän sääntelyn purkamiseen (esimerkiksi hitaat ja ennakoimattomat lupaprosessit sekä EU-velvoitteita vastaamattomat kansalliset YVA-arvioinnit) pitäen ympäristönsuojelun taso kuitenkin nykyisenä.

Biohajoavat jätteet

Toimenpide-ehdotus 6.7 Vähittäiskaupat sekä majoitus- ja ravintolapalvelut ottavat Joutsenmerkin käyttöön
Jos yritys näkee ympäristömerkinnän ja/tai -sertifikaatin tärkeäksi omalle liiketoiminnalleen, tulisi sillä olla mahdollisuus valita lukuisten erilaisten ympäristömerkintöjen ja -sertifikaattien joukosta itselleen sopivin. Yhden merkinnän suosiminen tai jopa siihen pakottaminen valtionhallinnon puolelta vaikuttaa huonosti harkitulta toimenpiteeltä. Aiemmin käsitellyt materiaalitehokkuussitoumukset olisi hyvä toimintakehikko myös ruokahävikin osalta.

Vaikutukset ja seuranta

Jätesuunnitelman laajasti elinkeinoelämäänkin ulottuvien toimenpiteiden vaikutuksia tulee seurata ja analysoida systemaattisesti. Liian kapeasti määritellyt seurantaindikaattorit eivät anna luotettavaa kuvaa monitahoisesti toimivan kiertotalouden toteutumisesta. Seurantaan on kehitettävä uudentyyppisiä indikaattoreita, jotta vaikutuksia pysytään arvioimaan kokonaisvaltaisesti yritysten ja tuotteiden arvoketjuissa. Myös teknologian kehittyminen on huomioitava vaikutuksia seurattaessa.