Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maaseudun yritystuesta (EK-2014-194)

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maaseudun yritystuesta. EK kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa kunnioittavasti seuraavan.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi maaseudun yritystuesta. EK kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa kunnioittavasti seuraavan.

Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa 22.6.2011 todetaan yritystukiin liittyen muun ohella:
”Yritystukien toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus uusien kotimaisten ja kansainvälisten haasteiden edessä selvitetään ja tehdään selvityksen pohjalta tarvittavat muutokset ja tukisäästöt. Paikallisten ja alueellisten elinkeinotukien, kansallisten elinkeinotukien ja EU-rakennerahastojen kautta maksettava tuki selvitetään samassa yhteydessä. Tukia suunnataan entistä selkeämmin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, kansainvälistyviin kasvuyrityksiin sekä viennin lisäämiseen. Haasteemme on kasvuhakuisten yritysten vähäisyys ja pitkäjänteisten riskirahoittajien puute siirryttäessä tuotekehityksestä tuotantoon ja markkinointiin.”

Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelman 24.6.2014 mukaan Kataisen hallituksen ohjelma vaalikaudelle 2011–2015 ja sen tavoitteet ovat edelleen voimassa.

Yritystuista tehdyissä selvityksissä uutta maaseudun yritystukea vastaavaa aiempaa tukea on pidetty tehottomana ja osin hyvän tuen periaatteita vastaamattomana.

Epäselväksi on jäänyt, miten nyt tehtävät muutokset vastaavat tukea kohtaan esitettyyn kritiikkiin ja hallitusohjelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Vaikeassa taloustilanteessa julkisen sektorin on jatkuvasti haettava säästö- ja tehostamiskohteita. Yritystukien menosäästöt on kohdennettava tukien vaikuttavuuden perusteella ja erillinen maaseudun yritystuki olisi tässä yhteydessä perusteltua lakkauttaa.

Mikäli erillistä maaseudun yritystukea kuitenkin jatketaan, EK kiinnittää huomion seuraaviin seikkoihin, jotka tulisi ottaa jatkovalmistelussa huomioon.

1. Asiakirjoista ei ilmene, miten tuen vaikuttavuutta on tarkoitus kehittää ja mitata. Tuen hyväksyttävyyden edellytyksenä on sen hyvä vaikuttavuus. EK:n näkemyksen mukaan vaikuttavuutta tulisi arvioida perustuen tuen avulla aikaansaatuihin työllisyys- ja kasvuvaikutuksiin sekä hallitusohjelmassa mainittujen rakennemuutosvaikutusten edistämiseen. On myös tärkeää seurata ja mitata tukia jakavan järjestelmän transaktiokustannuksia ja sen suhteellista tehokkuutta sekä verrata niitä muihin tukijärjestelmiin.

2. Maaseudun yritystuen budjetoitujen ja myönnettyjen määrien ja niiden käyttökohteiden läpinäkyvyys on ollut heikkoa. Tästä huolimatta läpinäkyvyyden lisäämiseen ei ole kiinnitetty huomiota. EK:n käsityksen mukaan budjetoitua tukea ja sen toteutunutta käyttöä käyttötarkoituksittain koskevien aggregaattitietojen tulisi olla ajantasaisesti saatavilla internetin välityksellä.

3. Yritystukia selvittäneessä ministeriryhmässä on kiinnitetty huomiota mahdollisuuteen lisätä maaseudun yritystuen tehokkuutta ja vaikuttavuutta yhdistämällä se yritysten kehittämisavustuksen ja kansainvälistymisavustuksen kanssa. Luonnoksessa ei kuitenkaan vaikuta olevan otettu tätä näkökulmaa huomioon. EK:n näkemyksen mukaan hallinnollisen tehokkuuden lisääminen on yritystukijärjestelmän kehittämisen keskiössä, ja yhdistämistavoitteen tulisi korostua jatkovalmistelussa.

Kunnioittavasti

Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Kilpailukyky ja kasvu

Leena Mörttinen
johtaja