Luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtion vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (EK-2013-39)
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:ltä (jäljempänä EK) ja Teknologiateollisuus ry:ltä (jäljempänä Teknologiateollisuus) lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi vientitakuutoiminnassa noudatettavista periaatteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. EK ja Teknologiateollisuus kiittävät mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittävät kunnioittavasti seuraavan.
Yleistä
EK ja Teknologiateollisuus antoivat 7.5.2012 lausunnon työ- ja elinkeinoministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtion vientitakuista annetun lain muuttamisesta. EK ja Teknologiateollisuus viittaavat lausunnossa esitettyyn siitä, että julkista vienninrahoitusta tulisi ensisijaisesti kehittää ns. kansallisen edun järjestelmänä. Kehitystarve on edelleen ajankohtainen, eikä sitä voida korvata erityisriskinottoa koskevan sääntelyn täsmennyksin.
Erityisriskinoton perusteiden arvioinnin menettelytavat
Asetusluonnoksessa ja siihen liittyvässä perustelumuistiossa kuvataan erityisriskinottoa koskeviin päätöksiin liittyviä menettelytapoja ja prosessia ainoastaan yleisellä tasolla. Tämän vuoksi jää osin epäselväksi, kuinka käyttökelpoinen ja toimiva erityisriskinottoa koskevasta sääntelystä on käytännössä tulossa. EK ja Teknologiateollisuus eivät sinänsä pidä menettelytapojen yksityiskohtaista kirjoittamista asetukseen tarkoituksenmukaisena, mutta menettelytapojen avoimempi kuvaaminen olisi perusteltua.
Finnveran päätöksiin liittyvästä alistusmenettelystä työ- ja elinkeinoministeriölle on kokemuksia väliaikaisessa ns. viennin jälleenrahoitusjärjestelmässä. Päätösten alistaminen ministeriölle on tarkoittanut suomalaisten viejien näkökulmasta huomattavaa työmäärää ja viivästyksiä päätösten saamisessa, eikä sitovia rahoitustarjouksia ei ole alistusmenettelyssä olevien asioiden osalta ollenkaan voitu tarjota merkittävien vientikauppojen tueksi. Menettelytapojen osalta olisi voitava varmistua näiden puutteiden huomioon ottamisesta, jotta vientitakuiden kansainvälinen kilpailukyky voidaan kaikissa tilanteissa turvata.
Epäselväksi jää, miten ja millä perusteella erityisriskinoton perusteiden arviointi voidaan käynnistää. Lähtökohtaisesti Finnveran edellytetään todenneen kaupallisen riskin niin suureksi, ettei vientitakuuta voitaisi myöntää tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella. Finnveralle tulisi asettaa selkeä velvollisuus arvioida myös erityisriskinoton perusteiden olemassaolo ja viedä asia alistusmenettelyyn perusteiden ollessa käsillä. Myös sellaisella viejällä, jolle ei myönnetä vientitakuuta, tulisi olla mahdollisuus saattaa erityisriskinottoa koskeva asia vireille.
Arvioinnin piiriin kuuluvat hankkeet
Asetusluonnoksessa tarkoitettu erityisriskinoton perusteiden arviointi suoritetaan ilman erityisiä syitä ainoastaan vähintään 20 miljoonan euron arvoisissa vientihankkeissa. EK ja Teknologiateollisuus katsovat, että vähintäänkin luonnoksen perusteluja tulisi täsmentää siten, että erityisriskinoton perusteiden arviointi on mahdollista myös seuraavissa tilanteissa:
- Jatkuvassa vientitoiminnassa ilman, että arviointi rajoittuu leimallisesti yksittäisiin projektitoimituksiin.
- Yrityksen kannalta uusia markkina-alueita haettaessa, siten että Finnvera takaa myyjän ottamaa riskiä asiakkaasta.
- PK-yritysten kohdalla viennin merkittävyys suhteessa yrityksen resursseihin tulisi selkeästi katsoa erityiseksi syyksi, jonka perusteella erityisriskinoton perusteiden arviointi on mahdollista.
Erityisriskinoton kilpailukykyyn liittyvät perusteet
Asetusluonnoksen 5 § 3 momentissa viitataan ahtaasti vain tilanteeseen jossa on olemassa toisen valtion vientitakuulaitoksen rahoitustarjous, eli käytännössä peruste koskee lähinnä ns. matching-tilannetta. Käytännössä viejällä on harvoin mahdollisuutta esittää todisteita kilpailijan tarjouksesta varsinkaan tarjouskilpailutilanteissa. Viejälle ei saa asettaa todistustaakkaa tarjouksesta, josta sillä ei ole tarkempaa tietoa. Yleisenä lähtökohtana tulee olla, että Finnveran vienninrahoitustuotteet ovat aina kansainvälisesti kilpailukykyisiä, eikä ainoastaan kilpailevan tarjouksen sitä edellyttäessä.
Erityisriskinoton perusteet ovat vaihtoehtoisia
Valtion vientitakuista annetun lain 6 § 2 momentin mukaan momentin tarkoittamissa erityisriskinottotilanteissa vientitakuun myöntäminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä siitä, että vientitakuun myöntämiselle on tärkeitä elinkeinopoliittisia tai kilpailukykyyn liittyviä perusteita. Asetusluonnokseen liittyvässä muistioluonnoksessa todetaan kuitenkin sivulla 3 virheellisesti, että kilpailukykyyn liittyvien perusteiden ohella erityisriskinoton edellytyksenä olisi lisäksi, että hankkeen rahoittamiseen olisi myös tärkeät elinkeinopoliittiset perusteet.
EK ja Teknologiateollisuus katsovat, että muistion virheellinen maininta on poistettava, ja asetusluonnoksen 5 § 1 momentissa oleva ja-sana on muutettava valtion vientitakuista annetun lain 6 § 2 momenttia vastaavasti tai-sanaksi.
Sosiaalisten vaikutusten huomioon ottaminen
Vientitakuuhankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia koskeva säännös on hyvin yleisluontoinen. EK ja Teknologiateollisuus toteavat, että perusteluissa olisi tärkeää käsitellä vaikutusten arviointia koskevia periaatteita ja tuoda erityisesti esille tarve välttää viejien tarpeetonta hallinnollista taakkaa.
Vienninrahoituksen toimintaa ja kilpailukykyä on kehitettävä ripeästi
Rakennemuutos ja talouden globaali kriisi ovat johtaneet Suomen nopeaan ja rajuun vientikilpailukyvyn laskuun. Talouden näkymät ovat heikot, ja muutos uhkaa jäädä pysyväksi, ellei korjaavia toimia tehdä ripeästi ja laajasti. EK ja Teknologiateollisuus pitävät välttämättömänä vienninrahoitusjärjestelmän kehittämistä Viennin rahoitus 2011 -työryhmän ehdotusten pohjalta. On varmistettava, että julkinen vienninrahoitus edistää vientiä kansainvälisesti kilpailukykyisellä viennin rahoituksella ja instrumenttivalikoimalla.
Kunnioittavasti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Teknologiateollisuus ry
Leena Mörttinen Jorma Turunen
johtaja toimitusjohtaja