EK-analyysi: Mitä Brexitin jälkeen, vapaakauppasopimus vai Norja Plus?

Brexitin kauppavaikutukset EU:lle riippuvat eron ehdoista. EK:n kauppapolitiikan asiantuntija Saila Turtiainen analysoi vapaakauppasopimuksen ja Norja Plus -mallin edut ja haitat.

EU:n ja Iso-Britannian kauppasuhteiden järjestämiseksi on esillä erityisesti kaksi vaihtoehtoa: Norjan malli tai vapaakauppasopimus.

Jos kauppasuhteista ei sovita eroneuvotteluiden aikana, EU:n ja Ison-Britannian kaupan säännöt ja tullit määräytyvät Maailman kauppajärjestö WTO:n työn pohjalta. Tällä vaihtoehdolla olisi myös suurimmat negatiiviset talousvaikutukset.

Norjan malli: poliittisesti vaikea, taloudellisesti paras

Norjan malli olisi taloudellisesta näkökulmasta paras ratkaisu ja minimoisi Brexitistä aiheutuneita vahinkoja. Iso-Britannia jatkaisi osana EU:n sisämarkkinaa, sitoutuisi henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen ja maksaisi osan EU:n budjetista.

Norja käytännössä soveltaa hyvin laajasti EU-sääntelyä. EU-sääntelyä sovelletaan muun muassa työoikeus-, yhtiöoikeus-, ympäristö-, kuluttaja-, liikenne-, kilpailuoikeus- ja valtionapusääntelyssä. Lisäksi Norja kuuluu Schengen alueeseen toisin kuin Iso-Britannia tällä hetkellä.

Norjan mallissa suurin muutos olisi, että britit eivät olisi enää mukana EU:n päätöksenteossa. Maa joutuisi siis soveltamaan EU:n lainsäädäntöä voidakseen olla osa sisämarkkinaa, mutta menettäisi EU-jäsenyyden myötä mahdollisuuden vaikuttaa sen sisältöön.

Sen sijaan kauppapolitiikka, talous- ja rahaliitto, tulliunioni, sisä- ja oikeusasiat, yhteinen turvallisuus- ja ulkopolitiikka sekä kalastus- ja maatalousasiat ovat Norjan sopimuksen ulkopuolella.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että EU:n neuvottelemat vapaakauppasopimukset eivät avaisi enää uutta markkinoillepääsyä brittiläisille yrityksille, vaan maa neuvottelisi ne itse lähtien tyhjästä. Ero on Isolle-Britannialle merkittävä, koska EU:lla on jo tällä hetkellä yli 50 maan kanssa jonkinlainen vapaakauppa- tai sitä vastaava sopimus voimassa.

Koska Norjan malli on taloudellisesti paras vaihtoehto, mutta poliittinen erittäin vaikea, EU:ssa voi olla painetta muokata Norjan mallista briteille sopivampi versio esimerkiksi maahanmuuton osalta. Tämä olisi niin sanottu ”Norja plus” -sopimus. Britit saattavat haluta täyden pääsyn EU:n sisämarkkinoille ilman sitoutumista kaikkiin EU:n perusvapauksiin, erityisesti henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen.

EU-huippukokouksessa EU27-päämiestä ottivat tiukan neuvotteluaseman todeten, että Isolla-Britannialla ei ole mahdollista päästä sisämarkkinalle, ellei se sitoudu kaikkiin neljän vapaan liikkuvuuden periaatteeseen. Norja plus -mallia ei olla siis tässä vaiheessa tarjoamassa.

Vapaakauppasopimus realistisin vaihtoehto Isolle-Britannialle

Jos Britannia ei halua sitoutua EU:n neljään vapaan liikkuvuuden periaatteeseen ja soveltaa EU-lainsäädäntöä pitkälti sellaisenaan, tekee se vapaakauppasopimuksesta realistisimman vaihtoehdon briteille. Se kuitenkin tarkoittaisi, että Iso-Britannia ei ole enää osa EU:n sisämarkkinaa ja kaupalle koituu vääjäämättä uusia esteitä ja kustannuksia.

Prosessina vapaakauppasopimuksen neuvotteleminen ja voimaan saattaminen on valitettavan pitkä ja kivinen. Kaikkien EU-jäsenmaiden pitäisi todennäköisesti ratifioida sopimus, jolloin myös kansanäänestykset ovat mahdollisia.

Ison-Britannian olisi myös ensin ratkaistava, mitä maa haluaa tehdä omalle lainsäädännölleen ennen kuin se tekee sitoumuksia kauppasopimuksessa. EU:n asetusten osalta Ison-Britannian on joko luotava oma lainsäädäntönsä tyhjästä tai tehtävä EU:n asetuksista kotimaista sääntelyä.

Muu Eurooppa odottaa Ison-Britannian avausta

Molemmissa vaihtoehdoissa on siis selviä haittoja suhteessa EU-jäsenyyteen. Pallo on tällä hetkellä Isolla-Britannialla, jonka pitäisi nyt sisäisesti keskustella miten haluaa järjestää suhteensa EU:n kanssa tulevaisuudessa ja mikä on sille kynnyskysymys. Muut EU-maat ovat päätöksensä tehneet – mistään ei neuvotella ennen kuin Iso-Britannia antaa eroilmoituksensa.

Lue lisää Brexitistä:

Viisi kysymystä: Mitä suomalaisyritysten tulee tietää Brexitistä?

Kati Ruohomäki bloggaa: Brexit vaikuttaa myös EU:n energia- ja ilmastopolitiikkaan

Jyri Häkämies bloggaa: Brexit osoittaa, että Euroopan unionia on uudistettava