Laki liikenteen palveluista
Lakiluonnoksella täydennetään liikennepalvelulaki kattamaan kaikki liikennemuodot ja jatketaan liikenteen sääntelyn modernisointia ja keventämistä, jotka ovat kannatettavia tavoitteita. Nyt luonnosteltu lakiesitys pohjautuu pitkälti EU:n lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin, joten merkittäviä periaatteellisia muutoksia ehdotukseen ei sisälly.
Liikennepalvelulailla edistetään henkilöliikenteen palvelujen kehittymistä tietoja avaamalla ja avointen rajapintojen kautta. Lain toisessa vaiheessa liikennepalvelujen tarjoamista edistettäisiin mahdollistamalla henkilöön sidottujen palvelujen yhdistely ns. puolesta-asioinnilla. Ajattelumalli on lainattu pankkisektorilta, jossa vastaava mahdollisuus on tullut voimaan. Liikennepalveluissa tämä edellyttäisi, että henkilöllä olisi kunkin palvelutarjoajan kanssa käyttäjätili, jota kolmas osapuoli voisi henkilön puolesta käyttää sekä yhdistellä ja ketjuttaa palveluja.
Liikennepalveluyritykset toivovat puolesta-asioinnista ministeriöltä lisäselvityksiä ja vaikutusarvioita. Miten esimerkiksi käyttäjätili eroaisi matkalipun kertaostosta tai nykyisistä asiakasohjelmista, ja miten kansainvälisissä järjestelmissä palveluja myyvien ja tuottavien yritysten velvoitteet muuttuisivat. Myös palvelutarjoajan ja palvelujen yhdistelijän väliset vastuusuhteet edellyttävät sopimuksia tai säädäntöä.
Kaiken kaikkiaan liikennepalvelulain käsitteiden on oltava yksiselitteisiä, erityisesti silloin kun velvoitteet koskevat eri tavoin henkilöliikenteen palveluja tarjoavia yrityksiä tai tavaraliikenteen palveluyrityksiä.
Tavaraliikenteen palvelujen digitalisoituminen etenee markkinaehtoisesti, eikä esimerkiksi tietojen avaamiseen velvoittava kansallinen säädäntö olisi etu verrattuna esimerkiksi muihin EU-maihin. Logistiikan kansainvälinen luonne edellyttää nivoutumista kansainvälisiin käytöntöihin. Tästä hyvä esimerkki on kansainvälisen CMR-yleissopimuksen sähköistä rahtikirjaa koskeva lisäpöytäkirja, joka Suomen tulisi ratifioida ja toimia aktiivisesti käytännön laajenemiseksi.
Kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyyden suorittamista uudistettaisiin. Nykyisin ammattipätevyys saavutetaan joko ammatillisella kuljettajakoulutuksella (280 h) tai nopeutetulla koulutukselle (140 h puolustusvoimissa). Lakiluonnoksessa käyttöön otettaisiin näyttökoemenettely, joka olisi käytännössä merkittävä muutos kuljettajan ammattipätevyyden saavuttamisessa.
Tieliikennealalle on erittäin tärkeää, että ammattitaitoisia kuljettajia on saatavilla ja alan vetovoimaisuus paranee. Lakiluonnoksesta ei nyt ilmene, miten ehdotettu muutos ja samanaikainen koko ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaisivat yhdessä kuljettajien saatavuuteen, ammattitaitoon ja alan imagoon. Siksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK pyytää liikenne- ja viestintäministeriötä ja opetus- ja kulttuuriministeriötä valmistelemaan uudelleen yhdessä alan kanssa ammattipätevyyden suorittamista ja kehittämistä.