EU:n parlamentilta positiivinen äänestystulos: päästöoikeuksien huutokauppoja ei tulisi lykätä

Euroopan parlamentti hylkäsi tänään direktiivimuutoksen, jolla kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokauppoja olisi voitu lykätä (ns. backloading). Äänestystulos oli vahva myönteinen signaali Euroopan kilpailukyvyn, työllisyyden ja investointien puolesta. Asian käsittely kuitenkin jatkuu parlamentin valiokunnissa, sillä komissio ei vetänyt esitystään pois.

Direktiivimuutos olisi antanut komissiolle luvan muuttaa päästöoikeuksien huutokauppojen ajoitusta kaudella 2013–2020. Tällöin päästöoikeuksia olisi siirtynyt 900 miljoonan yksikön verran huutokaupattavaksi vuosikymmenen loppupuolelle.

Vaikutuksia energian käyttäjille ja investoijille

Parlamentin äänestystulos oli vahva myönteinen signaali EU:n kilpailukyvyn, työllisyyden ja investointien puolesta, sanoo  EK:n asiantuntija Kati Ruohomäki:

”Vastakkainen äänestystulos olisi voinut nostaa Suomen energiakustannuksia jopa 200 miljoonalla eurolla vuodessa.  Tämä olisi vaikuttanut niin yritysten kilpailukykyyn kuin kuluttajien elinkustannuksiin ja ostovoimaan. Päästökaupan pelisääntöjen muuttaminen poliittisin operaatioin olisi myös vaikeuttanut investointitoimintaa niin Suomessa kuin Euroopassakin.”

Komission direktiiviehdotus palautuu nyt parlamentin valiokuntakäsittelyyn.  Neuvostossa ratkaisevassa roolissa on Saksa, joka ei ole vielä ilmoittanut kantaansa. Saksan teollisuusministeri on kuitenkin ilmoittanut vastustavansa päästöoikeuksien lykkäystä, koska se vaikuttaisi negatiivisesti työllisyyteen.

Nyt katseet vuoteen 2030

EU:n päästökauppasektori tulee joka tapauksessa saavuttamaan vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet.  Sekä Euroopassa että Suomessa fokus tulisi nyt siirtää vuoteen 2030 tähtäävän energia- ja ilmastopolitiikan valmisteluun. Komissiolta odotetaan mahdollisesti jo loppuvuonna ehdotuksia vuoteen 2030 ulottuvista ilmastotavoitteista ja lainsäädäntöhankkeista.

Meneillään on myös tärkeä kansallinen strategiatyö. Suomen hallitus on juuri alkanut valmistella vuoteen 2050 tähtäävää energia- ja ilmastotiekarttaa, jonka arvioidaan valmistuvan keväällä 2014. EU-prosessin takia kansallista kannanmuodostusta pitää kiirehtiä, jotta Suomi ehtii mukaan vaikuttamaan EU:n 2030-politiikkaan.

Lisätiedot:

Asiantuntija Kati Ruohomäki, puh. 040 767 5684, etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi