EK, SAK ja STTK: EU:n ilmastopolitiikka uudistumassa oikeaan suuntaan

Komission esitys toisi selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja tuloksellisuutta energia- ja ilmastopolitiikkaan vuoteen 2030. Päästökauppavetoisuudella saataisiin paremmat edellytykset investoida ja työllistää, kunhan epäreiluihin kilpailuvääristymiin puututaan. Ainoa todellinen ratkaisu ilmastonmuutokseen on kuitenkin globaali sitoumus.

EU:n komission tänään julkistaman ehdotuksen mukaan EU asettaisi energia- ja ilmastopolitiikassa vuoteen 2030 ulottuvalle kaudelle vain yhden jäsenvaltioita sitovan tavoitteen: kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Lisäksi EU-laajuisena esitetään sitovaa 27 %:n uusiutuvan energian tavoitetta. Esitys on parempi kuin kolmeen rinnakkaiseen tavoitteeseen perustuva nykymalli, joka on johtanut kalliiksi tulevaan tukivetoiseen järjestelmään.

Selkeä 2030-tavoite ja päästökauppa sen ohjauskeinona vievät oikeaan suuntaan. Päästökauppa-aloilla ei pidä käyttää rinnakkaista ohjausta. Sen sijaan päästökaupan ulkopuolella tarvitaan EU-tasolla koordinoituja velvoitteita jatkossakin. Esimerkiksi useat suomalaisyritykset ovat tehneet liikenteen biopolttoaineisiin suurinvestointeja, jotka edellyttävät vuodelle 2020 säädettyjen polttoaineiden sekoitevelvoitteiden jatkuvuutta.

Teollisuuden toimintaedellytyksistä huolehdittava

EU:n 40 prosentin päästövähennystavoite tulee nostamaan päästötonnin ja sitä kautta myös sähkön hintaa. Tästä aiheutuu energiaintensiiviselle teollisuudelle epäreilu kustannusero suhteessa EU:n ulkopuolisiin kilpailijoihin niin kauan kuin kilpailijat eivät rajoita omia päästöjään tasavertaisesti. Nouseva sähkön hinta syö myös kotitalouksien ostovoimaa.

Työpaikat on huomioitava ilmastopolitiikassa vahvemmin. Teollisuuden siirtyminen päästökaupan ulkopuolisiin maihin kasvattaa myös päästöjä: käytetyistä energiamuodoista ja teknologioista johtuen esimerkiksi EU-alueella tuotettu terästonni aiheuttaa keskimäärin 3-4 kertaa vähemmän päästöjä kuin Aasiassa.

Suomen energiaintensiiviselle teollisuudelle on tarjottava reilu kilpailuympäristö muihin maihin verrattuna. Useissa EU-maissa on käytössä tai suunnitteilla hyvitysmekanismeja teollisuudelle ja myös Suomen hallitus on sitoutunut siihen, ettei teollisuuden kustannuksia nosteta. Sen vuoksi on varauduttava hyvittämään päästökaupasta johtuvaa sähkön hinnan nousua, kunnes vääristymät korjaava globaali ratkaisu on saavutettu.

Suomen energiapoliittinen linja toimii hyvin uudistuvan ilmastopolitiikan oloissa. Puhdasta ja kohtuuhintaista energiaa tarvitaan pitämään energialaskun nousu maltillisena. Energiaverotusta ei ole perusteltua kiristää sähkön hinnan noustessa muutoinkin.

Maailmanlaajuinen sitoumus ratkaisee

EU:n osuuden maailman kasvihuonepäästöistä arvioidaan laskevan noin viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Eurooppa voi näyttää suuntaa, mutta ilmastonmuutos ratkaistaan muualla.

Päätavoitteeksi on asetettava kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaaminen Pariisin ilmastokokouksessa 2015. Kaikkien G20-teollisuusmaiden sitoutuminen on olennaista. Tällöin kaikki hyötyvät: yrityksille luodaan tasapuoliset edellytykset kilpailla ja työllistää, ilmastonmuutosta hillitään aidosti ja globaalit cleantech-markkinat vahvistuvat.

Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Mikael Ohlström, EK, 050 468 1022, etunimi.sukunimi@ek.fi, Twitter: @MikaelOhlstrom

Elinkeinoasioiden päällikkö, pääekonomisti Olli Koski, SAK, 050 541 9645, etunimi.sukunimi@sak.fi,
Twitter: @okoski

Pääekonomisti Ralf Sund, STTK, 050 563 4841, etunimi.sukunimi@sttk.fi

 

Kommentit

Kommentoi