EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta EK:n edustajiston kevätkokouksessa 20.5.2015: Talousvaikeudet suuria – työmarkkinoiden uudistaminen myös hallituksen asia

Suomen heikko taloustilanne, rapautunut kustannuskilpailukyky ja yhä kiristyvä globaali kilpailu vaativat työmarkkinoilla uutta otetta. Jäykkä työmarkkinajärjestelmämme on välttämätöntä uudistaa. Kolmikantainen valmistelu ilman määrätietoista johtamista on osoittautunut liian hitaaksi ja kankeaksi, arvioi EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta.

Taloudessa on monia huolestuttavia tekijöitä: vienti on yhä selvästi alemmalla tasolla kuin vuonna 2008, investoinnit ovat olleet vuosia poistoja pienemmät, työttömyys kasvaa ja julkisen sektorin velkaantuminen on nopeaa. Valtiontalous kulkee kohti tilaa, jonka jälkeen ulkopuoliset alkavat määrätä meille sopeutumistahdin.

Euroopan komission toukokuun alun talousennusteen mukaan olemme talouden kasvussa EU:n toiseksi viimeisenä. Ensi vuonna meitä uhkaa kyseenalainen asema koko EU:n heikoimpana suorittajana. Jo nyt rikomme EU:n budjettikurisääntöjä.

Toimiva kolmikanta vaatii hallitukselta jämäkkää otetta

– Kolmannen osapuolen – eli maan hallituksen – ei tule olla äänetön yhtiömies, joka luovuttaa valtaansa kahdelle muulle kolmikannan osapuolelle. Hallituksen tulee kuultuaan työmarkkinajärjestöjä asettaa tavoitteet ja aikataulu kolmikantaiselle valmistelulle. Jos työmarkkinajärjestöt eivät pysty saavuttamaan yhteisymmärrystä tavoitteiden saavuttamiseksi, hallituksen tulee ottaa ohjat omiin käsiinsä, Alahuhta painottaa.

Työmarkkinoiden seuraava haaste on voimassa olevan Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden palkkaratkaisu, joka on tehtävä kesäkuun puoliväliin mennessä.

Jatkossa tarvitaan hyvin maltillinen palkkaratkaisu. Valitettavasti taloustilanteemme on sopimuskauden aikana entisestään huonontunut, ja siksi edellytykset korotuksille ovat sopimuksen kahta ensimmäistä vuotta niukemmat. Alahuhdan mukaan tässä tilanteessa myös yritysjohtajien tulee pitää omalla kohdallaan maltillinen palkkalinja.

Yhteiskuntasopimus oli erinomainen aloite hallitustunnustelija Juha Sipilältä. Hyvä yritys kaatui kysymykseen työajan pidentämisestä noin puolella tunnilla päivässä.

– Suomessa viikoittainen työaika, kuten myös työuran mittainen työaika, on Euroopan lyhyimpiä. Minun on vaikea uskoa, etteikö tähän kysymykseen syntyisi valmiutta palata varsin pian. Tämä on mittava tapa kohottaa kilpailukykyä yksityisellä sektorilla ja hillitä julkisten menojen kasvua palveluja heikentämättä.

Suomen Pankin laskelmien mukaan 6 prosentin työajan lisäys asteittain vuosina 2015–2017 johtaisi vuonna 2021 11 miljardia euroa korkeampaan bruttokansantuotteeseen ja 5 miljardia euroa korkeampaan vientiin. Maamme on kriisissä, ja me emme voi ylenkatsoa tällaisia mahdollisuuksia, Alahuhta toteaa.

On aika valmistautua myös Työllisyys- ja kasvusopimuksen kolmannen vuoden jälkeiseen aikaan. Suunnitelmamme on käydä syksyllä 2016 yrityskohtaisuutta painottava liittokohtainen neuvottelukierros.

– Tavoitteemme on hakea näissä neuvotteluissa mahdollisimman joustavia tapoja tehdä päätöksiä yritystasolla, yrityksen ja sen työntekijöiden kesken – siis siellä, missä liiketoiminnan tilanteet ja näkymät sekä työelämän arki ja sen kehittäminen ymmärretään parhaiten, Alahuhta sanoo.

– Maamme tilanne on erittäin vaikea. Positiivista on kuitenkin edelleen se, että mahdollisuudet taloutemme suunnan kääntämiseen ovat vielä nyt omissa käsissämme. Myös hallituksen muodostamisprosessista heijastuu tekemisen meininki, Alahuhta. toteaa.

Katso myös muut tilaisuuden esitykset:

Kommentit

Kommentoi