Suomen vetytalous sai nyt suunnan – seuraavalta hallitukselta tarvitaan ripeää toimeenpanoa
EK kiittää hallituksen tänään julkistamaa tavoitetta siitä, että Suomi nostetaan Euroopan johtavaan asemaan vetytaloudessa. Tähtäimessä on 10 prosentin osuus EU:n puhtaan vedyn tuotannosta vuonna 2030. Seuraavalta hallitukselta EK toivoo konkreettista vetystrategiaa, jolla vihreän kasvun läpimurto saadaan toteutumaan. Suomen tulee saavuttaa johtoasema niin puhtaan vedyn tuotannossa kuin sitä hyödyntävässä teollisuudessa.
Valtioneuvosto on tänään julkistanut ministeri Mika Lintilän johdolla vetyä koskevan periaatepäätöksen, jossa Suomi tavoittelee Euroopan johtavaa asemaa vetytaloudessa ja 10 prosentin osuutta EU:n päästöttömän vedyn tuotannosta vuonna 2030.
EK:n johtajan Ulla Heinosen mielestä on tärkeää, että hallitus antoi tänään kunnianhimoisen suunnan Suomen vetytulevaisuudelle:
”Vety on yksi keskeisistä läpimurtoteknologioista, joita ilmastokäänteen onnistumisessa tarvitaan. Maailman maat ovat jo lähteneet ankaraan kisaan siitä, kuka pystyy parhaiten houkuttelemaan siihen liittyviä investointeja. Hallituksen tänään julkistama tavoite on tärkeä signaali markkinoille siitä, että Suomi on tosissaan vetytaloudessa ja aikoo rakentaa Euroopan parhaat investointiedellytykset”.
Heinosen mukaan tavoitteiden tulee olla kahtalaiset:
”Suomi tulee nostaa kärkimaaksi sekä päästöttömän vedyn tuotannossa että sitä jalostavassa puhtaassa teollisuudessa.”
Seuraavaksi katseet toimeenpanoon
Nyt katseet kääntyvät seuraavaan hallitusohjelmaan. Tulevalta hallitukselta tarvitaan konkreettisempi vetystrategia, jossa määritetään uskottavat keinot toimeenpanoon. Siinä tulee ottaa kantaa myös siihen, kuinka lähdemme ripeästi rakentamaan Suomen menestyksen edellytyksiä ja ratkaisemaan pullonkauloja.
Merkittävin omissa käsissä oleva ratkaistava kysymys on investointiluvituksen byrokratia, arvioi EK:n johtava ilmastoasiantuntija Janne Peljo:
”On tärkeää varmistaa, etteivät vetylaitokset jää käsittelyjonoihin odottamaan ympäristö- ja rakennuslupia sekä valituksia koskevia päätöksiä. Vetytalous nostaa puhtaan sähkön kysynnän aivan uudelle tasolle, joten myös sähkön tuotantoa ja siirtoyhteyksiä koskevat investoinnit pitää saada etenemään vauhdilla. Määräaikaiset etusijamenettelyt helpottavat hetkellisesti, mutta pysyvä parannus edellyttää luvituksen rakenteiden ja prosessien uudistamista”.
On myös vahvistettava elinkeinopolitiikan yleistä ennakoitavuutta, satsattava innovaatiorahoitukseen sekä parannettava osaajien saatavuutta ja valmistauduttava ennakoivasti vetytalouden edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen. Suomella on vaikuttamisen paikka myös EU:ssa, jotta vedyn sääntely kehittyy kannustavaan suuntaan, eikä rajaa pois päästöttömiä sähköntuotantomuotoja.
Janne Peljon seurannan mukaan Suomeen on suunnitteilla vetyyn liittyviä laitosinvestointeja yli 2 miljardin euron edestä, minkä lisäksi terästeollisuudessa on suunnitteilla useamman miljardin euron investointeja vetyyn pohjautuvaan päästöttömään teräkseen. Tämä on lupaava alku, mutta lähivuosina on saatava liikkeelle aivan eri mittakaavan investointiaalto. Yritysten ohella politiikan päättäjät ja julkinen valta ovat avainroolissa, jotta vetytalouden läpimurrosta tulee Suomessa totta.
