Kreikka keskittyy EU-puheenjohtajakaudellaan kasvuun ja talouden ohjaukseen

11.12.2013

EU:n neuvoston puheenjohtajuus siirtyy vuoden 2014 alussa seuraavaksi puolivuotiskaudeksi Kreikalle. Kausi on poikkeuksellinen erityisesti siksi, että toukokuun lopussa järjestetään europarlamenttivaalit.

Kreikka keskittyy kaudellaan tärkeiden hankkeiden lainsäädäntötyöhön, jotta niistä saavutettaisiin sopu neuvoston ja parlamentin kesken vielä ennen kevään vaaleja.

Puheenjohtajakauden keskeiset tavoitteet kattavat seuraavat kokonaisuudet:

1. Kasvun, työllisyyden ja yhteenkuuluvuuden edistäminen

Kasvun luominen ja vahvistaminen ovat Kreikalle itsestään selvä tavoite nykytilanteessa, jossa työttömyysluvut ovat kivunneet ennätyskorkealle monissa jäsenmaissa ja laskusuhdanne haastaa jatkuvasti Euroopan taloutta. Konkreettiset painopisteet liittyvät muun muassa nuorten työllisyyden parantamiseen, vapaakauppasopimuksiin ja pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen. Kreikka haluaa arvioida myös Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn sosiaalisia seurauksia.

2. Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn syventäminen

Euron vakauden turvaaminen edistämällä EMU:n syventämistä sekä jäsenmaiden kansallisen finanssi- ja talouspolitiikan etukäteiskoordinaatiota on yksi Kreikan painopisteistä puheenjohtajamaana. Tavoitteena on löytää sopiva tasapaino vakavaraisuuden ja solidaarisuuden välille.

Yksi merkittävä konkreettinen pyrkimys on sovun saavuttaminen pankkiunionin toisesta pilarista eli yhteisen kriisinratkaisumekanismin luomisesta. Kreikan tavoitteena on edistää EMUn seuraavia askelia Eurooppa-neuvostossa joulukuussa tehtävien päätösten pohjalta.

Kreikka haluaa myös puuttua veropetoksiin ja veronkiertoon sekä edistää finanssitransaktioveron valmistelua.

3. Muuttoliike ja rajojen hallinta

Epävakaat olot Euroopan lähialueilla ja niihin liittyvät maahanmuuttovirrat aiheuttavat ylimääräistä taakkaa erityisesti Etelä-Euroopalle. Kreikan tavoitteena on luoda strateginen visio, jonka avulla taistellaan laitonta muuttoliikettä vastaan mutta turvataan samalla ihmisoikeudet.

4. EU:n merenkulkupolitiikka

Kreikka pyrkii luomaan EU:lle uuden merenkulkupolitiikan, joka hyväksyttäisiin Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2014.

Suomalaiselle elinkeinoelämälle Kreikan prioriteettilistan tärkeimmät osat liittyvät kahteen ensimmäiseen kokonaisuuteen.

Niiden lisäksi EK pitää tärkeänä aloitetta EU:n energia- ja ilmastopaketista vuodelle 2030 (ml. päästökaupan kehittäminen). Komissio antanee siitä tiedonannon vuoden 2014 alussa. Lisäksi EK vaikuttaa elinkeinoelämälle keskeisiin sisämarkkinoiden kehittämishankkeisiin, jotka koskevat tietosuojasääntelyä, tekijänoikeussääntelyä ja -käytäntöjä sekä EU:n yhtiöoikeudellista sääntelyä.

Lue lisää:
Kreikan EU-puheenjohtajuuden nettisivut