Euroopan pk-yritykset tarvitsevat TTIP-sopimusta

Tuoreen kyselytutkimuksen tulokset kertovat pk-yritysten kohtaamista ongelmista, joita ne toivovat TTIP-sopimuksen ratkaisevan USA:n markkinoille. Päällekkäinen sääntely on pienille vientiyrityksille myrkkyä.

EU:n komissio on julkistanut tulokset kyselystä, jolla selvitettiin eurooppalaisten pk-yritysten odotuksia ja tarpeita TTIP-sopimusta kohtaan. Kyselyyn vastasi noin 869 yritystä yli 24 EU-maasta.

Pk-yrityksillä ei varaa päällekkäiseen byrokratiaan

Tulosten perusteella pk-yritysten isoimmat haasteet liittyvät sääntelyyn. 27 % kyselyyn vastanneista pk-yrityksistä nosti USA:n sääntelystä aiheutuvat kustannukset ja hallintotaakan syyksi siihen, miksi yritys tee vientiä Atlantin taa.

Ongelmana ovat tyypillisesti päällekkäiset määräykset ja standardit. Ne voivat olla Atlantin molemmin puolin tasoltaan samanlaisia, mutta toteutetaan eri tavalla. Rajallisten resurssien tähden pk-yrityksellä ei ole useinkaan varaa läpikäydä kahteen kertaan raskaita tuotehyväksyntämenettelyjä tai muita viranomaisprosesseja.

Kyselyvastausten mukaan pk-yritysten isona ongelmana voi olla jo yksistään tiedonsaanti siitä, minkälaista sääntelyä yrityksen tuotteisiin kohdistuu USA:ssa. Pienemmille yrityksille on erityisen haastavaa saada tietoa tulevasta lainsäädännöstä.

Vain 30 % USA:n julkisista hankinnoista avoimia eurooppalaisille

Kyselystä ilmenee myös, että eurooppalaisten yritysten on erittäin vaikea päästä mukaan USA:n julkisiin hankintoihin. Monissa osavaltioissa noudatetaan lainsäädäntöä, jonka takia julkisissa hankinnoissa suositaan kotimaisia toimijoita (mm. Buy American Act, Jones Act). Nykyarvion mukaan USA:n julkisista hankinnoista on avoimia ulkomaalaisille yrityksille vain noin 30 %. Vastaava luku EU:ssa on yli 80 %.

Tullausmenettelyt on myös merkittävä kustannustekijä USA:n vientiä tekeville pk-yrityksille. Tavaran vientiin USA:ssa saattaa liittyä hyvin raskaita menettelyitä, jotka edellyttävät yrityksiltä paljon osaamista, aikaa ja rahaa.

Sääntely-yhteistyössä valtavasti potentiaalia

EK:n kauppapolitiikan asiantuntijan Saila Turtiaisen mukaan TTIP on mahdollisuus vastata pk-yritysten odotuksiin:

– Vaikutukset näkyisivät heti pk-yritysten arjessa, jos EU:n ja USA:n lainsäädäntöä harmonisoitaisiin tai yhdenmukaistettaisiin edes osittain. Sekin helpottaisi, jos vähennettäisiin yritysten raskasta todistustaakkaa, jolla ne nyt joutuvat osoittamaan täyttävänsä kummankin osapuolen säädökset.

 

Suomalaisten yritysten kommentteja TTIP:stä

Eero Pekkola, Oilon:

Tuomas Lokki, Planmeca:

Kari Hietanen, Wärtsilä:

Lue lisää:
• EU:n komission raportti kyselytutkimuksen tuloksista
TTIP – What’s in it for me (BusinessEuropen julkaisu)
• Lisää suomalaisten vientiyritysten videokommentteja TTIP:istä ja kauppapolitiikasta

 

Kuva: Pixabay

Lisätiedot:

Kommentit 3

3 vastausta artikkeliin Euroopan pk-yritykset tarvitsevat TTIP-sopimusta
  1. Erno Kassinen sanoo:

    EK kannattaa sopimusta, koska vapaakaupasta voisi toivoa tulevan tuottoa joillekin suomalaisille yrityksille, lähinnä suuryrityksille, joilla on pääomia lähteä USA:n markkinoille. Sopimuksen huonot puolet jäävät yhteiskunnan maksettavaksi. Kyse on kylmästä bisneksestä; muutamat yritykset saavat hyödyn, muu yhteiskunta maksaa sopimuksen tuomat velvoitteet.
    Suomen palkkasumma koostuu pääosin pienten ja keskisuurten yritysten toiminnasta, joille USA:n markkinat ovat kohtalaisen kaukainen, ellei mahdoton, ajatus. Sopimus ei siis toisi juurikaan työpaikkoja Suomeen, eikä näin verotulojakaan, mutta hyödyttäisi muutamaa suurta yritystä.
    USA:ssa on pienempi verotus, joten nuo muutamat suuryritykset tekisivät myös parhaansa maksaakseen veronsa siellä.

  2. Saila Turtiainen sanoo:

    Kiitos kommentista! Kaupan esteiden purkaminen hyödyttää aina eniten pk-yrityksiä, oli sitten kyseessä USA:n, Kiinan tai jonkun pienemmän maan markkinat. Suomalainen elinkeinoelämä tukee vahvasti myös TTIP-neuvotteluita yrityskoosta riippumatta. Erityisesti sopimus voi madaltaa pienempien yritysten kynnystä lähteä USA:n markkinoille, kun kaupankäynnin kustannukset laskevat ja byrokratia vähenee. Suomen menestys on hyvin vahvasti sidottuna meidän viennin menestykseen. Suomen bruttokansantuotteesta noin 40 % tulee viennistä.

  3. Mikko Olkkonen sanoo:

    Hyvä, että asiaa on oikein kyselyllä tutkittu. Tuo tukee päätelmää, johon päädyin itse jo ajatsitten: suuryrityksillä on paremmat resurssit hoitaa ehkä raskastakin byrokratiaa. Suhteellisesti suurin hyöty menisi siten nimenomaan pk yrityksille. Investointisuoja tuntuu yleisellä tasolla järkevältä niille joilla on keskimääräistä kauppakumppaniaan korkeampi moraali esim. toisen omaisuuden kansallistamisen suhteen. Tästä voisi päätellä että investointisuoja olisi hyvä erityisesti Suomen kaltaiselle korkean moraalin vähäisen korruption vakaalle maalle. No, kieltämättä investointisuoja-aspektiin vaikuttaa toki moni muukin seikka.

Kommentoi