Hallitusohjelma – korkeakoulujemme pelastus vai tuho?

Otsikko seurailee erään suuren sanomalehden hallitusohjelman jälkipuintia (HS 2.6.2015). Yliampuvaa tai ei, tuoreesta hallitusohjelmasta kirvonnut korkeakoulupoliittinen keskustelu on ollut kiihkeää varsinkin sosiaalisessa mediassa. Vähän neutraaleimmin sanakääntein voisi todeta, että hallitusohjelma velvoittaa ja vapauttaa.

Korkeakouluille annetaan uusia mahdollisuuksia. Mutta niiden on myös toimittava ratkaisevasti uudella tavalla. Tämä on kova haaste, mihin liittyy paljon riskejä. Toisaalta sekä valtiontalous että kansainvälinen toimintaympäristö kehittyvät nyt niin, että vanhoihin malleihin juuttuminen olisi kaikkein vaarallisinta.

– On päivänselvää, että korkeakoulutuksen määrärahaleikkaukset ovat valitettavia, sanoo EK:n asiantuntija Marita Aho. Tekesin ja Suomen akatemian määrärahoihin kohdistuvat leikkaukset vaikuttavat myös suoraan korkeakouluihin. EK on syvästi huolestunut korkeakoulujen toimintaedellytyksistä leikkausten paineessa. Osaavat ihmiset ovat Suomen menestyksen perusta ja osaamisen laadusta ei saa missään olosuhteissa tinkiä.

EK on kuitenkin peräänkuuluttanut korkeakoulujemme uudistamista kokonaisuutena niin, että laatu paranee ja sirpaleisuus vähenee. Voimavaramme ovat olleet jossain määrin tehottomassa käytössä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen pitää pyrkiä resurssien yhdistämiseen. Myös yritysyhteistyötä pitää lisätä, koska se parantaa osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa. Yhteistyölle pitää olla riittävät kannusteet korkeakoulujen rahoitusmallissa.

Rahoitusmallit tukemaan koulutuksen laatua

Hallitusohjelma käynnistääkin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien muuttamisen niin, että ne palkitsevat nykyistä paremmin koulutuksen laadusta. Kun koulutuksesta valmistunut työllistyy, osaaminen on kohdallaan. Oppiminen jatkuu työelämässä ja koulunpenkille voi tarvittaessa mennä uudestaan, jos tarve vaatii. Työllistymisen painoarvoa rahoitusmallissa on syytä punnita. Myös laadullisen työllistymisen kriteerille on tilausta.

Korkeakoulutuksen ns. työelämärelevanssia pitää parantaa. EK:n yhdessä viiden yliopiston kanssa pilotoima työnantajapalaute oli askel siihen suuntaan. Siinä valmistuneiden osaamistasoa verrattiin työnantajien osaamistarpeisiin. Hallitusohjelma antaa hyvät eväät työn jatkamiselle. Vähemmällä on saatava aikaan entistä parempaa osaamista.

– Olemme ottaneet pallon omiin käsiin ja keräämme TT-säätiön rahoituksen turvin jatkoa varten osaamista ja verkostoa yhdessä Aalto-yliopiston ja Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Esiselvityksen aiheena on työnantajien ja korkeakoulujen vuoropuhelu digitalouden uusista osaamisvaatimuksista. Haemme loppuvuodesta mittavampaa ja pitkäjänteisempää panostusta ESR-rahoituksella.

Tapa tuottaa korkeakouluopintoja on radikaalissa muutoksessa. Monet maailman eliittiyliopistoista kuten Harvard ja MIT ovat jo aikoja sitten ottaneet digiloikan. Opetustarjonta ylittää kansalliset rajat. Suomalaistenkin korkeakoulujen pitää kansainvälistyä ja rakentaa uudenlaisia ajasta ja paikasta oppimisen vapauttavia oppimisympäristöjä.

– Hallitusohjelma vapauttaa korkeakoulut vihdoin kansainvälisille markkinoille, kiittää Aho. EU:n ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden tutkintokoulutus muutetaan maksulliseksi. Aikaisemmin maksun ottaminen oli lailla kielletty. Hallitus linjaa perustellusti, että maksuista saatavat hyödyt jäävät korkeakouluille.

Ahon mukaan lakeja muutettaessa tulee huolehtia, että maksut tulevat kaikkeen ao. opiskelijoille tarkoitettuun koulutukseen ja että ne mahdollistavat tutkintojen myynnin liiketaloudellisesti kannattavasti.

– Digitalisaatio mullistaa perinteisiä tapoja kouluttautua ja pitkällä tähtäimellä paitsi kotimaisten opiskelijoidemme, myös meiltä tutkintoa hakevien kansainvälisten opiskelijoiden käyttäytyminen muuttuu. Kaikkia oppijoita ajatellen on tärkeää, että hallituksen lanseeraama koulutuksen digiohjelma koskee myös korkeakouluja.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi