Oppisopimus tuo tuloja opiskelijalle ja valtiolle

Oppisopimuskoulutus on kaikkein kustannustehokkain ja tuottavin koulutusmuoto. Ammattitaidon ja työkokemuksen ohella se tuo opiskelijalle tuloja, valtiolle verotuloja ja yrityksille niiden tarpeisiin räätälöityä henkilöstöä.

– EK on tyytyväinen hallitusohjelman kirjaukseen oppisopimuskoulutuksen uudistamisesta. EK:n mukaan lainsäädäntöä tuleekin uudistaa siten, että nuoren palkkaaminen oppisopimuksella olisi nykyistä kannattavampaa ja helpompaa sekä yritykselle, että nuorelle itselleen, toteaa EK:n pk-johtaja Jyrki Hollmén.  

– Lähdemme siitä, että oppisopimusmallia tulee aktiivisesti uudistaa siten, että siitä tulee sekä suomalaisia työpaikkoja luoville pk-yrityksille että nuorille houkutteleva ja kannattava koulutusmuoto.  Olemmekin EK:ssa kehittäneet oman mallin, joka mahdollistaa myös tutkinnon osan suorittamisen oppisopimuksella. Mallia lähdetään seuraavaksi pilotoimaan Keski-Uudellamaalla.

Lisää nuoria oppisopimukseen

Tällä hetkellä oppisopimusta käytetään ylivoimaisesti eniten aikuisten täydennyskoulutuksena. Oppisopimusopiskelijoiden keski-ikä on noin 37 vuotta. Haasteena onkin saada alle 25-vuotiaita nuoria oppisopimuskoulutuksen pariin. Tällä hetkellä vuosittain vain muutama sata peruskoulunsa päättänyttä nuorta siirtyy suoraan oppisopimuskoulutukseen.

– Kaikki tuntevat myös nuorten usein esiin nostaman ongelman juuri ensimmäisen työpaikan saamisessa: jopa harjoittelupaikkoihin vaaditaan jonkin verran työkokemusta. Oppisopimuksella sitä kertyisikin opintojen ohella, muistuttaa Hollmén.

EK kampanjoi oppisopimuksen puolesta

Meillä on valtava määrä sekä nuoria että pk-yrityksiä, jotka hyötyisivät nimenomaan oppisopimuskoulutuksesta. Nuori pääsisi näin nopeammin kiinni työelämään ja ansaitsemaan, eikä olisi pelkästään opintososiaalisten etujen varassa.  Yritys puolestaan saisi osaavaa ja innostunutta työvoimaa, toteaa EK:n johtava asiantuntija Heidi Marttila. Hän vetää ”Nuorille töitä – oppisopimuksella kiinni työelämään” -kampanjaa.

Esimerkiksi Saksassa jopa 70 prosenttia ikäluokasta suorittaa tutkintonsa oppisopimuksella. Saksan järjestelmä on erilainen, eikä sellaisenaan sovellettavissa Suomeen, mutta muiden maiden toimivista järjestelmistä tulisi ottaa oppia soveltuvin osin. Saksassa järjestelmä toimii, koska yritysten on mahdollista maksaa opiskelijalle tämän osaamisen mukaista palkkaa – palkka siis nousee vuosittain osaamisen karttuessa.

– Myös Suomen oppisopimusjärjestelmää tulisi kehittää siihen suuntaan, että oppisopimuskoulutus on aidosti houkutteleva yrityksille. Hallitusohjelmassakin todetaan oikein, että oppisopimuskoulutuksesta koituvia taloudellisia ja hallinnollisia kuluja yrityksille tulee vähentää, kiittelee Hollmén.

EK:n 3+6 -mallista saat lisätietoa täältä (linkki)

Nuorille töitä -kampanjasta voit tykätä Facebookissa ja Twitterissä (linkit)

Lisätietoja:

Kommentit

Kommentoi