Ison-Britannian valinnanpaikka: sisämarkkinat vai vapaakauppasopimus

Vaikka sisämarkkinasta lähteminen on Ison-Britannian talouden näkökulmasta huonompi vaihtoehto, näyttää vapaakauppasopimus realistiselta vaihtoehdolta järjestää kauppasuhteet EU:n kanssa brexitin jälkeen.

Ison-Britannian valtiovarainministeriö arvioi, että EU-eron, mutta sisämarkkinassa pysymisen vaikutus maan talouskasvulle olisi vuoteen 2030 mennessä -3,8 prosenttia. Jos kuitenkin kauppasuhteet EU:n kanssa järjestettäisiin vain vapaakauppasopimuksella, brexitin talousvaikutukset olisivat -6,2 prosenttia.

Tätä merkittävää eroa selittää se, että sisämarkkinassa yhteinen lainsäädäntö pitää kaupanesteet kuin myös yrityksille viennistä ja tuonnista aiheutuvat kustannukset minimissä.

Samalla EU-jäsenyys luo tehokkuutta ja synergiaetuja, kun osa toiminnoista ja budjetista on keskitetty. Tämä on näkynyt jo hyvin konkreettisesti, koska Iso-Britannia joutuu palkkaamaan satoja ja satoja uusia virkamiehiä ja juristeja.

EU:n tulliunionista poistuminen tarkoittaisi myös sitä, että Iso-Britannia ei voi enää hyötyä EU:n neuvottelemista vapaakauppasopimuksista. Iso-Britannia voi eronsa jälkeen solmia omia vapaakauppasopimuksia, mutta sen neuvotteluvoima on EU:ta huomattavasti heikompi.

Vapaakauppasopimusten sisältö kevyt verrattuna sisämarkkinaan

Vapaakauppasopimuksissa keskitytään lähinnä poistamaan tulleja sekä vapauttamaan osittain palvelukauppaa ja julkisia hankintoja. Joissakin moderneissa vapaakauppaneuvotteluissa tavoitteena on myös sääntely-yhteistyön rakentaminen.

Tänä päivänä kaupanesteet liittyvät erityisesti maiden välisten sääntely-ympäristöjen eroihin, jotka johtavat erilaisiin teknisiin vaatimuksiin, määräyksiin ja standardeihin. EU:n sisämarkkina on yhdenmukaisen lainsäädännön kautta pystynyt poistamaan näitä kaikista ongelmallisimpia kaupanesteitä paljon tehokkaammin kuin vapaakauppasopimukset.

Koska Iso-Britannia kuuluu tällä hetkellä sisämarkkinaan, lainsäädännön eroista johtuvat kaupanesteet ovat vähäisempiä. Sisämarkkinasta lähteminen antaa kuitenkin briteille mahdollisuuden rakentaa erilaista lainsäädäntöä, joka aiheuttaa uusia kaupanesteitä. EU:n asetusten osalta Ison-Britannian on EU-eron jälkeen joko luotava oma lainsäädäntönsä tyhjästä tai tehtävä EU:n asetuksista kotimaista sääntelyä.

Palveluvienti on Ison-Britannian taloudelle erityisen merkittävä, eivätkä vapaakauppasopimukset pura kuin osan palveluviennin esteistä. Esimerkiksi briteille keskeiset rahoituspalvelut saattaisivat jäädä sopimuksen katteen ulkopuolelle.

Vapaakauppasopimusneuvottelut pitkä ja kivinen tie

Sisämarkkinasta lähteminen ja vapaakauppasopimuksen neuvotteleminen tulisi olemaan prosessina hyvin raskas ja pitkä. Kaksi vuotta kestävien eroneuvotteluiden aikana ei ole mahdollista saada vapaakauppasopimusta valmiiksi.

Useita vuosia kestävien neuvotteluiden lisäksi vapaakauppasopimusten voimaan saattaminen on monimutkainen ja epävarma prosessi. Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksynnän lisäksi EU-jäsenmaiden pitäisi todennäköisesti ratifioida tuleva vapaakauppasopimus, jolloin myös kansanäänestykset EU-maissa ovat mahdollisia.

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi