OECD: Tasainen tulonjako, ankara verotus ja heikot työnteon kannusteet

Kehittyneiden maiden yhteistyöjärjestön OECD:n tuore raportti summaa pätevästi Suomen talous- ja työllisyyspolitikan vahvuudet ja ongelmat. Ratkaisuvaihtoehtojen osalta OECD:n analyysi jää kuitenkin puolitiehen, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Pitkän laskukauden jälkeen Suomen talous on viennin ja kilpailukyvyn parantumisen myötä piristynyt. Uudistukset koskien eläkejärjestelmää, terveyspalveluja, työttömyysturvaa, verotusta sekä vähittäiskaupan sääntelyä ovat edenneet. Lisäksi Suomi on tulonjaon tasaisuudella mitattuna yksi maailman tasa-arvoisimpia maista.

Raportti kuitenkin osoittaa, että Suomen verotaakka on yksi järjestön jäsenmaiden painavimmista. Vain Tanskassa, Ranskassa ja Belgiassa verojen suhde kokonaistuotantoon on Suomea korkeampi. Ongelmaksi järjestö nostaa erityisesti työllistymisen kannusteet. Suomessa yli 60 prosenttia työhön palaavista työttömistä kohtaa veroasteen, joka on yli 80 prosenttia. Keskimäärin OECD-maissa näin suuren veroasteen kohtaa vain joka kolmannes työttömistä.

Työllisyyden parantuminen on avainasemassa julkisen talouden velkaantumisen hallinnassa. OECD:n laskelmien mukaan 15-64 -vuotiaan väestön työllisyysasteen nostaminen ensi vuosikymmenellä 74 prosenttiin hillitsisi julkisen talouden velkaantumista yhtä paljon kuin sote-uudistuksen onnistuminen. Nämä yhdessä riittäisivät OECD:n ennusteen mukaan pitämään velkasuhteen noin 60 prosentissa BKT:sta.

Sosiaaliturvaan remontti

Suomen sosiaaliturvan uudistamiseksi OECD analysoi kahta mallia. Ensimmäinen vaihtoehto olisi toimeentulotuen suuruinen perustulo, joka korvaisi suuren osan muista sosiaaliturvaetuuksista ja olisi vastikkeeton. Tämän tasoinen perustulo kuitenkin kasvattaisi köyhyyttä ja ns. suojaosien poistuminen heikentäisi kannustimia hankkia pieniä työtuloja.

Toisena vaihtoehtona on Iso-Britannian mallin mukainen Universal Credit -etuus eli ”yleistuki”, joka yhdistäisi työttömyysturvan, asumistuen, toimeentulotuen ja osan lapsiin liittyvistä tulonsiirroista. Monilla mittareilla Universal Credit olisi selvästi perustuloa parempi vaihtoehto.

EK:n näkökulmasta ”yleistuella” on oikeansuuntaiset tavoitteet. Se pyrkii yksinkertaistamaan tulonsiirtoja, parantamaan kannustimia ja yhtenäistämään etuuksien vähenemistä työtulojen kasvaessa. OECD:n laskelmien mukaan työnteon kannustimet paranevat, köyhyys hieman vähenee ja kustannukset julkiselle taloudelle pysyvät nykytasolla.

OECD:n esittämässä Universal Credit -etuudessa on kuitenkin merkittäviä puutteita. On epäselvää, kenelle etuutta maksettaisiin. Mallissa ei ole mukana nykyisenkaltaisia suojaosia, joten kannustimet osa-aikaiseen työntekoon työttömyysturvaa saadessa heikkenevät. Esitetty malli tuskin ottaa huomioon eroja tuen saajien menoissa, jolloin toimeentulotuesta ei ehkä päästä eroon.

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi