Häkämies ja Fjäder: Osaavampi Eurooppa on yhteinen etu

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi alkaa vuoden kuluttua. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen ja Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa 1.7.2018.

Monipuolinen osaaminen luo Eurooppaan hyvinvointia 

Suomen puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi käynnistyy tasan vuoden kuluttua eli 1.7.2019. Se on Suomelle jo kolmas kerta EU:n neuvoston ohjaksissa. Aiemmat puheenjohtajuuskaudet 1999 ja 2006 ovat vahvistaneet Suomen mainetta rakentavana ja tehokkaana jäsenmaana, joka on ajanut yhteistä eurooppalaista etua. Tällaista asennetta tarvitaan myös ensi vuonna.

Puheenjohtajuuskauttamme leimaa sen ajoittuminen heti Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. Varsinaista lainsäädäntötyötä on vähemmän, koska uusi Euroopan parlamentti vasta aloittaa työskentelynsä, ja myös komissio vaihtuu. Keskusteluiden painopiste on suurissa linjoissa: Mitä toivomme EU-yhteistyöltä seuraavien viiden vuoden aikana?

Puheenjohtajana meillä on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa uuden komission painopisteisiin ja EU-lainsäädännön tavoitteisiin.

Parhaimmillaan EU-puheenjohtajamaa kykenee yhdistämään unionin yhteiset tavoitteet ja vahvan kansallisen osaamisen. Digitaalisuuden korostaminen Viron puheenjohtajuuskaudella viime vuonna oli tästä hyvä esimerkki. Myös Suomen on tartuttava tähän mahdollisuuteen.

Monipuoliseen osaamiseen perustuva työn tuottavuuskasvu luo Eurooppaan talouskasvua ja hyvinvointia. Myös teknologisten mahdollisuuksien hyödyntäminen sekä työn ja talouden uudet muodot ja kestävän kasvun tavoite edellyttävät uudenlaista osaamista.

Lisäksi EU:ssa on haettava ratkaisuja moniin vaikeisiin kysymyksiin, jotka koskevat muun muassa ilmastonmuutosta, ikääntyvää väestöä, työttömyyttä, maahanmuuttoa ja turvallisuutta. Toisaalta maailmantalouden megatrendit digitaalisesta murroksesta kaupungistumiseen tarjoavat paljon liiketoimintamahdollisuuksia.

EU:ssa on luotava entistä parempi toimintaympäristö digitaalisuuden ja tekoälyn sekä kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Näiden lisäksi tarvitsemme EU:n budjetista voimakkaampaa panostusta tutkimus- ja innovaatiotoimintaan.

Osaamiseen ja sen hyödyntämiseen vaikuttavat monet muutkin tekijät kuten kotimarkkinoiden toimivuus, yrittämisen helppous ja sääntelyn selkeys. Liikkumista EU:n työmarkkinoilla on edistettävä kaikin keinoin.

Meidän on asetettava tavoitteeksi, että Eurooppa nousee osaamiskasvun kärkialueeksi ja globaaliksi johtajaksi uusien teknologioiden ja talouden muotojen hyödyntämisessä.

Päättäjien, oppilaitosten, elinkeinoelämän, etujärjestöjen ja muiden asiantuntijoiden on syytä pohtia yhdessä osaamisen eri ulottuvuuksia. Suomi voi tarjota foorumin keskustelulle järjestämällä osaamista koskevan EU-huippukokouksen syksyllä 2019. Se antaisi tulevalle komissiolle ideoita toimenpidealoitteiksi ja kannustaisi osallistujia yhteistyöhön.

Osaamiseen pohjaavan älykkään ja avoimen Euroopan nostaminen puheenjohtajakauden keskeiseksi teemaksi yhdistää laajan joukon erilaisia toimijoita arvioimaan Euroopan tulevaisuuden kasvun ja menestyksen eväitä. Tälle työlle on selkeä tilaus.

Kommentit

Kommentoi