Tavaramerkkilain kokonaisuudistus toteutuu aikataulussa

EK on tyytyväinen, että tavaramerkkilain kokonaisuudistus on edennyt ripeästi myös viimeisessä vaiheessa työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) jatkovalmistelussa ja uusi laki on ehdotettu tulemaan voimaan ensi vuoden alusta 1.1.2019.

Eduskunta käy asiasta tällä viikolla lähetekeskustelun, jonka jälkeen ehdotuksen käsittely siirtyy valiokuntavaiheeseen ja aikaisemman käytännön mukaisesti todennäköisemmin talous- ja lakivaliokuntaan.

Tavaramerkkilaki on vuodelta 1964 ja siihen ei ole sen jälkeen tehty rakenteellista kokonaisuudistusta. Viimeisin osittaisuudistus toteutettiin 2016  vastaaman vanhan tavaramerkkidirektiivin ja EU:n  tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Nyt kokonaisuudistuksella  pannaan täytäntöön myös 14.1 2016 voimaan tullut tavaramerkkidirektiivi ja tehdään kansallisesti tarpeelliset muutokset lain saattamiseksi nykymaailmaan sopivaksi.

Maaliskuussa julkistetun työryhmämietinnön ja kevään lausuntokierroksen jälkeen lakiehdotukseen ei ole tehty merkittäviä muutoksia.

EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori on pääosin tyytyväinen hallituksen esitykseen uudeksi tavaramerkkilaiksi, vaikka se vaati myös kompromissejä.

– Positiivista on, että jatkovalmistelussa hallituksen esitystä on kuitenkin täydennetty lausuntopalautteen mukaisesti teollisoikeusrikossäännöksen osalta niin, että EU-tavaramerkin ohella myös yhteisömallia loukkaava teko säädetään rangaistavaksi, kertoo EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori. Hän oli mukana lakiuudistusta –valmistelevassa työryhmässä.

– Vaikka ministeriön tehtäväksianto koskikin tarkasti ottaen vain tavaramerkkioikeutta, EK pitää ministeriön kokonaisharkintaa tältä osin erittäin onnistuneena. Rikoslakiin tehtävän lisäyksen ohella yhteisömallit on ehdotettu lisättävän myös mallioikeuslain mallioikeusrikkomusta koskevaan säännöskohtaan.

Työryhmän linjausten mukaisesti lopullinen lakiesitys pitää sisällään toiminimen hallinnollisen kumoamisen ja osittaisen kumoamisen mahdollistamisen, samoin kuin tavara- ja palveluluokkien täsmentämismenettelyn toteuttamisen viimeistään tavaramerkkirekisteröinnin uudistamisen yhteydessä.

Toiminimen ja tavaramerkin ongelmalliseen suhteeseen ratkaisu

Toiminimen  kumoamismahdollisuudet  ainakin osaltaan ratkaisevat ongelmaa yritysten ns. yleistoimiala-rekisteröintien aiheuttamista esteistä myöhemmin haettaville tavaramerkkirekisteröinneille. Toiminimen asemaa tavaramerkin hylkäysperusteena ei sen sijaan muutettu työryhmän ehdotuksesta, vaan jatkossakaan ei edellytettäisi toiminimen tosiasiallisen käytön esittämistä, eikä lyhennettäisi nykyistä toiminimen käyttöönotolle asetettua 5 v aikarajaa.

–Täsmentämismenettelystä voi aiheutua yrityksille kertaluonteisia ylimääräisiä kustannuksia, mutta valittu toteutustapa viimeistään rekisteröinnin uudistamisen yhteydessä on kuitenkin paras mahdollinen kompromissi, joustava ja luotettava menettelyltään ja  riski oikeudenmenetyksistä täsmentämismenettelyn unohtamisen johdosta on tavaramerkinhaltijan kannalta minimaalinen. Täsmentämismenettely on myös kannatettava siinä mielessä, että se on omiaan puhdistamaan ja selkiyttämään tavaramerkkirekisteriä ja yhdenmukaistamaan sen tulkintaa, toteaa Tähtivuori.

Tavaramerkin menettäminen ja mitätöinti voidaan hoitaa myös PRH:ssa

Hallituksen esitykseen sisältyy myös säännökset uudesta  tavaramerkin hallinnollisesta menettämis- ja mitätöintimenettelystä Patentti- ja rekisterihallituksessa PRH:ssa ja sen suhteesta tuomioistuinmenettelyyn, joka jälkimmäinen pidetään ensisijaisena menettelynä hallinnolliseen nähden ja niin, että vain toinen näistä prosesseista voi olla vireillä samaan aikaan.

PRH:n hallinnollinen menettely tarjoaa rinnakkaisen vaihtoehdon tuomioistuintielle, joka on edullisempi ja nopeampi yritykselle, ja madaltaa siten kynnystä asian saattamiseksi viranomaisprosessiin käsiteltäväksi. Hallinnollisen menettelyn maksu olisi arviolta nykyisen väitemaksun 275 euron  suuruinen, kun  oikeudenkäyntimaksu markkinaoikeudessa on yrityksiltä 2000 euroa.

Uudessa laissa säädettäisiin lisäksi tavaramerkin yksinoikeuden edellytyksistä ja sisällöstä, rekisteröinnistä ja väitemenettelystä, merkin luovuttamisesta ja kansainvälisistä rekisteröinneistä.

EK  kannatti työryhmän ehdotusta uudeksi laiksi.

Katso myös:

 

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi