Heli Arantola, HKScan: Innovaatiot syntyvät verkostoissa

Suomen elintarviketeollisuuden mahdollisuudet ovat eri toimijoiden saumattomassa yhteistyössä sekä palveluviennin kasvussa, sanoo HKScanin johtaja Heli Arantola.

Suomen uusi innovaatiomalli ei tarvitse yhtä innovaattoria, unelmoitua uutta Nokiaa. Tulevaisuuden innovaatiot syntyvät verkostoissa. Innovaatiot ovat pieninä ituina startup-yrityksissä, ne ovat oivalluksina tutkijoiden kammioissa, ne ovat kokemuksen tuomina käytäntöinä isojen teollisuusyritysten arjessa. Uusi innovaatio-Suomi syntyy uusista pakkausmenetelmistä, farmareiden halusta kokeilla uusia tuotantomalleja, markkinoinnin kyvystä tavoittaa kuluttajat – yhteisestä tahdosta ja tekemisestä.

– Nämä kaikki pienet langanpätkät on kerättävä yhteen. Jotta se onnistuisi, tarvitsemme vakaata innovaatioympäristöä ja yhä voimakkaampaa yhteistyötä yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välille, Arantola sanoo.

Heli Arantola on HKScanin tuotekategorioista ja tuotekehityksestä vastaava johtaja. Lisäksi hän  EK:n liiketoiminnan uudistamiseen tähtäävän valiokunnan jäsen. Hän edustaa elintarviketeollisuutta valiokunnassa kahdeksatta vuotta, viimeiset kolme vuotta sen puheenjohtajana.

Suomella, jos jollain, on hyvät eväät yhteistyöhön, uskoo Arantola.

– Suomalainen yhteiskunta perustuu luottamukseen. Se on erinomainen lähtökohta yhteistyölle. Olemme myös sopivan pieni kansakunta. Mahdollinen yhteistyökumppani on kahden, kolmen puhelinsoiton päässä. Pystymme näin halutessamme myös reagoimaan nopeasti.

Valtiovallalta Arantola toivoo yhtä asiaa ylitse muiden: päätösten ennakoitavuutta.

– Innovaatiopolitiikka on liian poukkoilevaa. Jotta yritys uskaltaa investoida, se tarvitsee takeet siitä, että toiminnan raamit pitävät. Sama koskee tutkimusrahoitusta. Jos tutkijat elävät joka vuosi epävarmuudessa siitä, jatkuuko tutkimushanke vai ei, on turha odottaa tuloksia.

Arantola vertaa innovaatiomyönteistä yhteiskuntaa vesijohtoveteen.

– Kun turisti tulee Suomeen, hän tietää, että vesijohtovettä voi juoda ja hän voi huoletta pestä hotellissa sillä hampaansa – asiat toimivat mutkattomasti. Sama imago olisi luotava innovaatio-Suomelle. On luotava infrastruktuuri, jossa päätöksenteko on vakaata ja ilmapiiri tutkimukselle myönteinen.

Ilmapiiri, jossa yritys toisensa jälkeen pohtii tuotantonsa siirtämistä pois Suomesta, on tutkimuksen kannalta tuhoisa.

– Jos tehdas lähtee, lähtee useimmiten myös tutkimus- ja kehitystyö. Tähän meillä ei ole kansakuntana varaa, Arantola sanoo.

Hyvät olosuhteet synnyttävät huippututkimusta, sanoo Arantola. Etukäteen ei huippuja voida arpoa. Siksi tutkimustyölle olisi luotava riittävän pitkäjänteiset puitteet.

– Yritysten ja yliopistojen yhteistyössä on vielä hiomista. Me emme osaa kertoa tarpeistamme, yliopistot eivät osaa kertoa, mitä tutkivat. Mutta monelta osin yhteistyö sujuu hyvin. Me tarjoamme opiskelijoille runsaasti harjoittelupaikkoja ja mahdollisuutta erilaiseen tutkimusyhteistyöhön, aina graduista alkaen.

Ruokahävikki kuriin

HKScanin omat kärkihankkeet ovat maatalouden koko arvoketjun hallinta sekä siipikarjatuotannon kehittäminen.

Maatalouden arvoketju ­ – tilalta haarukkaan – on läpi koko alan leikkaava hanke. Se on suljettu järjestelmä, ekosysteemi, joka kattaa maaperän tutkimuksen, rehun kasvattamisen, eläinten hyvinvoinnin, lihan tuotannon sekä lopulta kuluttajan tarpeet ja toiveet huomioivan markkinoinnin, jakelun ja myynnin.

Samaan ketjuun kuuluu myös ruokahävikin minimointi.

– Nykyihmisten olisi otettava oppia pula-ajan keittiöstä. Silloin kaikki raaka-aineet käytettiin hyväksi eikä hävikkiä juuri syntynyt, Arantola neuvoo.

On laskettu, että jos kotitalouksen ruokahävikin vähentämisellä on nopea ilmastovaikutus: joka kilosta vähemmän hävikkiä syntyy kaksi kiloa CO2-vaikutusta.

Juuri nyt yleinen ilmapiiri ei suosi lihansyöntiä. Yhteisö toisensa jälkeen hakee näkyvyyttä ilmoittamalla vähentävänsä lihan ja maidon kulutustaan.

– Paljosta puheesta huolimatta on lihan kulutus pysynyt ympäri maan suhteellisen tasaisena. Mitään kulutuksen romahdusta ei ole tapahtunut. Vegaanien määrä ei ole sekään meillä vielä kasvanut. Sen sijaan flexsaajia, niitä jotka lisäävät vihannesten käyttöä lihan rinnalla ruokavalossaan, on yhä enemmän. Ja tämähän on kansanterveydellemme eduksi. Me HKScanilla uskomme lautasmalliin,  monipuoliseen ravintoon. Emme ole yksioikoisesti tuputtamassa joka aterialle lihaa.

HKScanin vastaus ruokailutottumusten muutosten on mittava valmisruoka ja komponenttien valmistus. Kummankin tuotannossa on mukana paljon myös kasvisruokavaihtoehtoja.

Arantola sanoo, että ruoka elää kuluttajien mielissä kultakauttaan.

– Koskaan aikaisemmin modernin historiamme aikana ei ruoka olla kiinnostanut ihmisiä yhtä paljon kuin nyt. Kokkien ammatti on arvossaan, televisiokanavat ovat täynnä erilaisia ruokaohjelmia ja uusia keittokirjoja julkaistaan koko ajan lisää. Tällä viikolla kuusi helsinkiläistä ravintolaa saavutti Michelin-tähden.

Silti joka viides kuluttaja on ruokapassiivi. Häntä ei kiinnosta mitä suuhunsa pistää eivätkä alan viestit tavoita häntä.

– Yritämme keksiä keinoja tavoittaa passiivisimmatkin kuluttajat. Myös nuorten kuluttajien tavoittaminen tuntuu olevan ikuinen haaste alalle kuin alalle.

Maailman terveimmät broilerit

HKScanin toinen kärkihanke, siipikarjatuotanto, on myötätuulessa. Suomessa ei ole koskaan aiemmin syöty yhtä paljon siipikarjaa kuin viime vuosina. Teollisuus tuottaa myös siipikarjan osalta uutuuksia tiuhaan tahtiin.

– Osa uutuuksista on sesonkituotteita ja tarkoitettu esimerkiksi grillauskausiin. Uusien tuotteiden kehittäminen on oleellinen osa innovaatiotoimintaamme. Kokeilemme uusia tuotantomenetelmiä, uusia makuja ja uusia pakkauksia. Osa uutuuksista jää tuotantoon, osa karsiutuu pois – kuluttajan ostopäätösten mukaan.

Suomessa on maailman terveimmät broilerit. Broilereiden kasvatuksessa ei ole esimerkiksi käytetty antibiootteja enää vuosiin. Suomalaisten eläinten hyvinvointi on kaiken kaikkiaan korkealla tasolla.

– Ehkä pidämme tätä jo liiankin itsestäänselvyytenä. Elintarviketeollisuuden pitää yhä edelleen korostaa turvallisuutta, hyvää laatua ja puhtautta. Nehän ovat myös vientivalttimme, volyymillä emme pysty kilpailemaan.

HKScan vie sianlihaa Kiinaan ja Hongkongiin.

Suomen ruokaviennin tuleva mahdollisuus on Arantolan mukaan lisenssikaupassa.

– Se, että tavarat lentävät ympäri maailmaa, ei voi olla kovin pitkään kestävää. Tulevaisuus on palveluviennissä, osaamisemme jakamisessa. Tämä saattaa synnyttää täysin uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia ja -yrityksiä myös vientiin. Lisensioinnissa olemme vielä jäljessä muista Pohjoismaista, erityisesti Ruotsista.

Vielä hetkeksi takaisin elintarviketeollisuuden innovaatioihin:

– Juuri nyt tuntuu, että  kehitteillä on paljon uutta ja kiinnostavaa. Myös alan yhteistyö tulee seuraavien vuosien aikana ottamaan uusia askeleita.

 

Teksti: Riitta Korhonen
Kuva: Marjo Koivumäki

 

Kommentit

Kommentoi