Petri Vuorio bloggaa: ”Kalastuksen kansallisten erikoisuuksien jäljillä” Venäjän Karjalassa

EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio vieraili viime viikolla Laatokan Karjalassa Ville Haapasalon tähdittämän venäläisen kulttielokuvan jalanjäljillä. Kalaan ei elokuvan hengessä ehditty, mutta haaviin tarttui paljon hyötytietoa alueen suomalaisyritysten toiminnasta. Samalla tarjoutui mahdollisuus havainnoida duuman vaalien ennakkotunnelmia sekä Karjalan infrastruktuurin nykytilaa.

Petri Vuorio otti paikallistuntumaa Karjalaan myös omassa nimikkokylässään.

Karjalan alueella toimii suomalaisyrityksiä erityisesti metsäteollisuuden, koneurakoinnin, varaosa- ja huoltotoiminnan sekä logistiikan aloilla. Yritykset ovat sopeutuneet haastavaan yleistaloustilanteeseen verraten hyvin. Suurimpia liiketoiminnan haasteita ovat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus sekä toimintaympäristön ennakoimattomuus. Merkittävän haasteen liiketoiminnan kannattavuudelle luo myös Suomen puolella tarkastelussa oleva raja-asemien yöaukioloaikojen supistaminen, joka uhkaa nostaa mm. kuljetuskustannuksia.

Duuman vaaliviikon tunnelmat Karjalassa eivät pitäneet sisällään aineksia jännitysnäytelmään. Vaalikuumeen viileyttä kuvasti kuudensadan kilometrin ajomatkalla vihdoin Pitkärannassa havaitsemamme yksi vaalimainos (Kommunistinen puolue). Tämä havainto jäikin laatuaan ainoaksi. Niin ikään äänestysaktiivisuus jäi Karjalassa vaatimattomaksi, niukasti alle neljäänkymmeneen prosenttiin. Duumaan valittiin jo viidennen kerran valtapuolue Yhtenäisen Venäjän Valentina Pivnenko, joka on toiminut myös duuman Suomi-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Poikkeavaa oli, että oppositiopuolue Jabloko saavutti jopa kahdeksan prosentin ääniosuuden, Yhtenäisen Venäjän kannatuksen ollessa 37 prosenttia.

Duuman vaalien lopputulos ei välittömästi vaikuta karjalalaiseen arkieloon, vaikka joitakin hankaliksi koettuja päätöksiä onkin lykätty vaalien yli. Näihin kuuluu uuden duuman päätettäväksi tuleva ensi vuoden talousarvioesitys, joka sisältänee erityisesti Karjalan tyyppisille valtion budjettituesta riippuvaisille alueille kipeitä kululeikkauksia. Alueiden budjettituista uhataan alijäämän tilkitsemiseksi leikata jopa viisitoista prosenttia. Suurimpien uudistusten, kuten eläkeiän noston osalta (nyt naiset 55- ja miehet 60-vuotta), odotettaneen ainakin vuoden 2018 presidentinvaaleihin asti. Vuodelle 2017 odotetaan tältä pohjalta valtakunnan tasolla vaimeaa, vajaan yhden prosentin talouskasvua.

Kiitos federaatiotason budjetista tehtyjen mittavien tieinvestointien, selvisimme matkasta yhdellä rengasrikolla. Lähes kaikki päämaantiet ovat viime aikoina saaneet uuden päällysteen ja kuntoa voikin kuvata erinomaiseksi. Pahat kielet väittävät Laatokan rannoilla sijaitsevilla lukuisilla eliittihuviloilla olevan osuutta asiaan, mutta toimiva tiestö hyödyttää toki myös yrityksiä ja paikallisia asukkaita. Paikallishallinnon aluebudjetin varassa olevien sivuteiden kunto taas on erittäin heikko. Kylänraiteilla syntyykin helposti vaikutelma rengaspaikkauksesta alueen johtavana palveluelinkeinona. Alan erikoisliikkeitä löytyy nimittäin pienestäkin kylätaajamasta helposti viitisen kappaletta.

Venäjän asettamat vastapakotteet ovat tänä vuonna näkyneet muutoin negatiivisissa talousluvuissa kolmen prosentin kasvuna maatalous- ja elintarviketuotannossa. Laatokan rantamaisemissa kotimaisen tuotannon lisääntyminen näkyy ensimmäisinä kalakasvattamoina sekä yksittäisten laiduntavien lehmien kasvaneena lukumääränä. Nämä toimet ovat riittämättömiä suomalaisjuuston tai norjalaislohen tuonnin paikkaajina, joten ruokakauppojen tarjonta on kaventunut sekä määrällä että laadulla mitaten melkoisesti.

Kiihtyneen kilpailun positiivisia seuraamuksia ovat asiakaspalvelukulttuurin saralla otetut kehitysaskeleet. Niin sortavalalainen majoitus- ja ravitsemusliikkeemme kuin myös pitkärantalainen rengaskorjaamo ansaitsevat tästä aivan erityisen kunniamaininnan. Mainoslausetta mukaillen: hyvä ruoka ja ehjät renkaat – parempi mieli.

Karjalan tasavalta pähkinänkuoressa

  • Asukasluku: 637 000
  • Pääkaupunki: Petroskoi, 262 000 asukasta
  • Teollisuustuotannon kasvu 2016: 0,4 %
  • Inflaatio 2016: 3,6 % (2015: 8,6 %)
  • Työttömyysaste 08/2016: 2,1 %
  • Valtionvelka: n. 21 miljardia ruplaa

Lähde: Karjalan tasavallan hallitus, Karjalan tasavallan finanssiministeriö

Kirjoittaja

Kommentit

Kommentoi