Yhteismarkkina ja vapaakauppa ovat Suomelle elintärkeä kasvun edellytys

Tulosta

EU on selviytymässä syvästä ja pitkittyneestä taloudellisesta ja poliittisesta ahdingosta. Talous kasvaa ja työttömyys laskee viidettä vuotta, populismin ja nationalismin aalto vaikuttaa toistaiseksi taittuneen ja perustajavaltioiden sitoutuminen Euroopan unioniin vahvistuneen.

EU:n kehitys saa uutta vauhtia muutaman vuoden tauon jälkeen. Yhteistyötä syvennetään talous-, finanssi- ja sosiaalipolitiikan aloilla, mutta myös turvallisuus- sekä puolustuspolitiikassa. Kauppapolitiikan osalta EU:lle on tarjolla johtajan rooli vapaakaupan ja kaikkia hyödyttävän globalisaation edistäjänä.

Suomalaisen elinkeinoelämän on osaltaan vaikutettava siihen, millaiseksi uudistuva EU muodostuu. On huolehdittava siitä, että Suomi pysyy uudistuvan EU:n vauhdissa mukana. Se vaatii aktiivisuutta ja osallistumista, elinkeinoelämän äänen kuulumista keskustelussa.

Elinkeinoelämän kannalta edullisinta on pysyä integraation etujoukossa ja siten sisämarkkinoiden ytimessä. Yhteismarkkina ja vapaakauppa ovat Suomelle elintärkeä kasvun edellytys.

EU – suuria hyötyjä Suomelle

Suomi on ollut monella tapaa Euroopan unionin ja talousintegraation hyötyjä. Osana EU:ta pienen vientimaamme kotimarkkinat ovat kasvaneet lähes 70-kertaisiksi. EU on toiminut korvaamattomana ponnahduslautana, kun suomalaisyritykset ovat laajentuneet maailmanmarkkinoille.

Uudistutaan suunnannäyttäjäksi

Jatkossa Euroopan talouden kohtalonkysymykseksi nousee nykyistä ennakoitavamman toimintaympäristön luominen. Se on edellytyksenä, jotta yritykset voivat kasvaa sekä kilpailijoita nopeammin hyödyntää ja kaupallistaa uusia teknologioita ja investoida aineettomaan arvonluontiin.

Globaali vaikuttaminen on elintärkeätä Suomelle ja suomalaiselle elinkeinoelämälle. Uusia vientimarkkinoita on haettava ja voitettava myös Euroopan ulkopuolelta. Tämä on välttämätöntä, kun EU:n sisämarkkina ei ole kasvamassa lähivuosina. Tästä syystä kauppapolitiikasta täytyy tehdä yksi unionin ehdottomista prioriteeteista.

EU:n sisämarkkinat on vihdoinkin saatava toimimaan myös käytännössä, jotta yritykset voivat käydä sujuvasti kauppaa yli rajojen. Lainsäädännön toimeenpano jäsenmaissa on jäänyt puolitiehen, ja komission onkin valvottava sitä nykyistä tiukemmin.

Ylisääntelyn ja rajoitteiden sijaan EU:n tulee tarjota ylivertaiset puitteet edelläkävijyyteen, kokeilemiseen ja innovaatioiden kaupallistamiseen. Näin yritykset voivat paremmin tarttua digitaalisuuden, kiertotalouden ja biotalouden uusiin mahdollisuuksiin.

Tehokasta EU-vaikuttamista kaikilla tasoilla

Valtaosa suomalaisia yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä on tavalla tai toisella lähtöisin yhteisestä EU-politiikasta. Siksi päätöksentekoon on vaikutettava sekä Suomessa että jo tätä ennen EU:n eri instituutioissa. Tehokas osallistuminen on aktiivista ja tapahtuu ajoissa. Politiikan ja sääntelyn muodostamiseen on vaikutettava ennen kuin lainsäädäntöehdotukset on pöydätty.

Määrätietoista työtä tarvitaan niin poliittisilta päättäjiltä, virkamiehiltä, elinkeinoelämältä kuin muilta sidosryhmiltä. Yhteistyötä on kehitettävä paitsi toisten jäsenmaiden kollegoiden, myös muiden yhteiset intressit jakavien etutahojen kanssa.