Elinkeinoelämän EU-viestit

Tulosta

EU on poikkeuksellisessa tilanteessa. Toisaalta EU:ta vahvistetaan vauhdittamalla elinkeinoelämän kannalta tärkeää sisämarkkinoiden toimintaa. Lisäksi Euroopan talouskasvun odotetaan jatkuvan ja työllisyys kasvaa vahvasti. Toisaalta taas huomattava epävarmuus varjostaa vuotta 2017, mikä heikentää yritysten toimintaympäristön ennakoitavuutta. Ohessa Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen hyväksymiä painotuksia EU-politiikkaan.

Brexitin merkitys elinkeinoelämälle

Elinkeinoelämän tavoitteena on laaja ja hyvin toimiva EU:n sisämarkkina. Ensisijainen tavoite on siksi Ison-Britannian säilyminen sen osana. Tämä edellyttää, että Britannia hyväksyy integroitu-neiden sisämarkkinoiden periaatteet koko prosessin ajan EU-jäsenyydestä mahdollisen siirty-mävaiheen kautta uuteen järjestelyyn. Jos neuvotteluiden lopputulemana on EU:n ja Britannian välinen vapaakauppasopimus, sen tulee olla unionin aiemmin neuvottelemia sopimuksia selvästi strategisempi, taloudellisesti tiiviimpi ja poliittisempi.

Iso-Britannian ero

 


Euroopan talous- ja rahaliitto EMU:n tulevaisuus

 EMU:n uudistamisen tulisi keskittyä sääntökehikon yksinkertaistamiseen, sääntöjen parempaan noudattamiseen, kriisinkestävyyden vahvistamiseen rakenneuudistuksilla ja markkinakurin palauttamiseen. Jos EMU:lle luodaan uusia mekanismeja suhdanne-erojen tasaamiseksi, tulisi niiden perustua nykyisiin rahoitusvälineisiin, kuten EU-budjettiin ja näin vältettäisiin moraalikato ja pysyvien tulonsiirtomekanismien syntyminen.

EMU-tavoitteet


Eurooppalainen sosiaalisten oikeuksien pilari etenee

Komissio on ottanut yhdeksi päätavoitteekseen EU:n sosiaalisen ulottuvuuden rakentamisen ja jäsenmaiden sosiaalisen konvergenssin lisäämisen. Sosiaalinen ulottuvuus liittyy osaltaan komission suunnitelmiin EU:n ja EMUn syventämisestä. Tätä taustaa vasten komissio julkaisi ensimmäisen luonnoksensa eurooppalaiseksi sosiaalisten oikeuksien pilariksi maaliskuussa 2016. Päivitetty luonnos sosiaali-pilariksi on odotettavissa huhtikuussa 2017.

Eurooppalainen sosiaalisten oikeuksien pilari


Pääomamarkkinaunionin vaatimukset

 EK:n tavoitteena ovat markkinaehtoiset, monipuoliset, likvidit ja toimivat yritysrahoitusmarkkinat, jotka ovat globaalisti kilpailukykyiset. EK tukee EU:n pääomamarkkinaunionin toteuttamista siten, että EU on kansainvälisesti houkutteleva investointi- ja sijoituskohde. EK vastustaa finanssialan erillisverojen käyttöönottoa ja raportointitaakan suhteettomia kasvattamispyrkimyksiä.

Yritysrahoituksen saatavuuden parantaminen

 


Digitalisaatio muokkaa EU:ta

Digitalisaatio muokkaa merkittävästi markkinoita, toimialoja ja ekosysteemejä. Komission vuoden 2015 keväällä julkaisema DSM-strategia on digitaalisia markkinoita koskeviin sääntelyuudistuksiin ja muihin toimenpiteisiin tähtäävä ohjelma, jonka toteuttaminen vaikuttaa elinkeinoelämään monilla osa-alueilla. Näitä ovat muun muassa verkkokauppa, sisältömarkkinat, viestintämarkkinat ja datan hyödyntäminen.

Digitalisaatio ja EU

 


EU:n energiaunioni: energia- ja ilmastolainsäädäntöä vuoteen 2030

On hyvä, että energia- ja ilmastoasioita käsitellään kokonaisuutena, jolloin voidaan välttää päällekkäiset tai keskenään ristiriitaiset vaatimukset. Energiaunioniin liittyvien hankkeiden on parannettava vähähiilisen, kustannustehokkaan ja monipuolisen energiantuotannon ja -käytön sekä investointien edellytyksiä.

Energiaunionin  yleispaperi

Päästökauppa

Komission taakanjakoehdotus

Komission LULUCF-asetusehdotus

Energiatehokkuus

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen

 


EU:n kiertotalouspaketti – pääsisältö ja viestit

Kiertotalous on ollut monille yrityksille arkipäivää jo vuosia ja ne voivatkin toimia kiertotalouden edistäjinä. Kiertotaloutta on käsiteltävä kokonaisuutena, jotta voidaan välttää päällekkäiset ja keskenään ristiriitaiset säädökset. Myös sektoreiden välinen yhteistyö ja koko elinkaaren ylittävä tarkastelu ovat tärkeässä roolissa kiertotalouden edistämisessä. Innovaatioihin kannustamalla saadaan edistystä, kaikkea ei tarvitse säädellä.

Kiertotalous yleiskuvaus