Elinkeinoelämän EU-viestit

Tulosta

EU on poikkeuksellisessa tilanteessa. Toisaalta EU:ta vahvistetaan vauhdittamalla elinkeinoelämän kannalta tärkeää sisämarkkinoiden toimintaa ja kauppapolitiikan tuloksellisuutta. Lisäksi Euroopan talouskasvun odotetaan jatkuvan ja työllisyys kasvaa vahvasti. Toisaalta taas huomattava epävarmuus varjostaa vuotta 2018, mikä heikentää yritysten toimintaympäristön ennakoitavuutta.


Älykäs ja avoin Eurooppa

Eurooppa tarvitsee uutta talouskasvua ja työpaikkoja, mutta myös vakaata toimintaympäristöä. Se takaa koko unionin alueella uusille ja vanhoille toimijoille tasapuoliset mahdollisuudet sekä kannustaa yrityksiä innovoimaan ja investoimaan.

Älykäs ja avoin Eurooppa

 

 


Digitalisaatio muokkaa EU:ta

Elinkeinoelämän tavoite on, että digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toimeenpano johtaisi nykyistä mahdollistavampaan ja yksinkertaisempaan sääntely-ympäristöön, joka perustuu selkeään yleissääntelyyn tietyn toimialan tai toimintatavan erityissääntelyn sijaan. Markkinoiden tulisi antaa mahdollisimman pitkälle huolehtia siitä, että digitalisaatio voi edistää yritysten ja talouden rakenteiden uudistumista.

Digitalisaatio ja EU

 


Eurooppalainen sosiaalisten oikeuksien pilari etenee

Komissio on ottanut yhdeksi päätavoitteekseen EU:n sosiaalisen ulottuvuuden rakentamisen ja jäsenmaiden sosiaalisen konvergenssin lisäämisen. Sosiaalinen ulottuvuus liittyy osaltaan komission suunnitelmiin EU:n ja EMUn syventämisestä. Elinkeinoelämä toivoo, että sosiaalipilaria käytetään kannustamaan jäsenmaita rakenneuudistuksiin osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Tämä edesauttaisi työllisyyden kasvua.

Tasapainodirektiivi
Työehtodirektiivi 

 


EU-budjetista väline tulevaisuuden tekemiseksi

EU:n rahoituskehysten on heijastettava EU:n uusia prioriteetteja ja tavoitetta lisätä työpaikkoja, kasvua ja investointeja. Menoeriä on tarkasteltava aidon eurooppalaisen lisäarvon näkökulmasta sekä toimien vaikuttavuuden ja tehokkuuden perusteella. Kriteerit täyttäviä julkisia hyödykkeitä ovat mm. investoinnit tutkimus- ja innovaatiotoimintaan sekä merkittäviin Euroopan laajuisiin liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkoihin. Lisäksi tarvitaan lisäinvestointeja EU:n sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen sekä ulkoiseen toimintaan, jolla edistetään vakautta myös EU:n lähialueilla. EU-rahoitusta on syytä ehdollistaa jatkossa entistä vahvemmin.

EU:n monivuotiset rahoituskehykset


Digitaalisen liiketoiminnan verokysymykset ratkaistava globaalilla tasolla

Digitaalisen liiketoiminnan verotusperiaatteiden muutokset tulee toteuttaa kansainvälisen verotuksen periaatteita noudattaen ja yhtenäisesti OECD:n tasolla. EU:n ei tule tehdä muusta maailmasta poikkeavia sisäisiä sääntöjä digitaalisen liiketoiminnan verottamiseksi.

EU:n digivero
Digital Services Tax in the EU

 


EU:n energiaunioni: energia- ja ilmastolainsäädäntöä vuoteen 2030

EU:n energia- ja ilmastotoimia on käsiteltävä kokonaisuutena ja vältettävä päällekkäisiä tai keskenään ristiriitaisia vaatimuksia.
Keskeisenä sisältönä on vähähiilisyys, mutta kilpailukykynäkökulman on oltava tiiviisti mukana.

EU:n energiaunioni

 

 


Kiertotaloudesta kestävää kasvua Eurooppaan

Kiertotalous on ollut monille yrityksille arkipäivää jo vuosia ja ne voivatkin toimia kiertotalouden edistäjinä. Kiertotaloutta on käsiteltävä kokonaisuutena, jotta voidaan välttää päällekkäiset ja keskenään ristiriitaiset säädökset. Myös sektoreiden välinen yhteistyö ja koko elinkaaren ylittävä tarkastelu ovat tärkeässä roolissa kiertotalouden edistämisessä. Innovaatioihin kannustamalla saadaan edistystä, kaikkea ei tarvitse säädellä.

Kiertotalouden edistäminen

 


Brexitin merkitys elinkeinoelämälle

Elinkeinoelämän näkökulmasta tiiviiden taloussuhteiden ylläpitäminen Britanniaan on tärkeää. Euroopan yhtenäisyys ja vahva, laaja sisämarkkina ovat suomalaisen elinkeinoelämän ensisijaiset tavoitteet käynnistyvissä neuvotteluissa. EU:n on huolehdittava jäljelle jäävien maiden sisämarkkinoiden toimivuudesta. Tulevasta suhteesta neuvoteltaessa punaisena lankana on tavoitella mahdollisimman vähän muutoksia nykytilanteeseen.

Ison-Britannian EU-ero

 


Tehokasta ja tuloksellista kauppapolitiikkaa

Kasvava protektionismi on iso haaste suomalaiselle elinkeinoelämälle. Samaan aikaan EU on kuitenkin kyennyt etenemään kaupan vapauttamisessa tekemällä kahden välisiä vapaakauppasopimuksia. EU:n kauppapoliittista toimintakykyä ja tuloksellisuutta on parannettava, jotta voidaan kompensoida kasvavan protektionismin haasteita.

EU:n kauppapolitiikka