Ammatillinen koulutus ja oppisopimus

Tulosta

EK:n jäsenyritysten rekrytointitarpeesta noin puolet kohdistuu ammattiosaajiin. EK on aktiivisesti mukana vaikuttamassa ammatillisen koulutuksen uudistamiseen yritysten tarpeiden lähtökohdista. Ammatillinen koulutus uudistuu 1.1.2018.

EK:n näkemys

  • Ammatillisia perustutkintoja, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja uudistamalla voidaan vastata nykyistä nopeammin ja joustavammin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Tunnistetaan ja tunnustetaan aikaisemmin ja eri tavoin hankittu osaaminen nykyistä paremmin.
  • Ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulee tukea nopeampaa siirtymistä koulutuksesta työelämään, koko ikäluokan koulutustavoitteen saavuttamista, tutkinnon osien hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä ja joustavia siirtymiä oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta siirtymiä oppisopimukseen.
  • Oppisopimus on osa ammatillisen koulutusta. Koulutuksen järjestäjien tulee lisätä oppisopimuskoulutusta yritysten kysynnän mukaan. Työnantajien kynnystä oppisopimuksen käyttöön voidaan madaltaa hyödyntämällä ei-työsopimussuhteista koulutussopimusta oppisopimuksen ennakkojaksona ja hyödyntämällä tutkinnon osaan tähtäävää lyhytkestoista oppisopimuskoulutusta.
  • Oppisopimukseen tulee rakentaa yhden luukun periaatteella toimiva digitaalisen asioinnin palvelu. Lainsäädännölliset rajoitteet ja esteet työsopimuslainsäädännössä oppisopimuksen käytön lisäämiselle tulee poistaa. Myös lainsäädännölliset esteet koulutuskorvauksen maksamiselta koulutussopimuksessa tulee poistaa.
  • Ammatillisen koulutuksen rahoitus tulee maksaa valtiolta suoraan koulutuksen järjestäjälle. Elinkeinoelämän edustuksen lisäämiseksi koulutuksen järjestäjien hallituksissa siirrytään ammatillisen koulutuksessa osakeyhtiö- tai muu yksityisoikeudellinen muotoon.

Suositukset työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta

Valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen edustajien suosituksella vahvistetaan ammattikoulutuksen ja työelämän yhteistyötä. (Suositukseen (pdf)). Vastaavasti keskeisten työmarkkinajärjestöjen suosituksella kehotetaan jäsenliittoja ottamaan ammatillista koulutusta koskevien säädösten vaikutukset suosituksen mukaisesti työehtosopimuksiin.

Oppisopimus ja koulutussopimus

Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla tapahtuvaa ammatillista koulutusta, joka perustuu määräaikaiseen työsuhteeseen. Opiskelua työtehtävien yhteydessä täydennetään tarvittaessa muissa oppimisympäristöissä tapahtuvalla osaamisen hankkimisella. Koulutuksen järjestäjä maksaa oppisopimustyönantajalle koulutuskorvausta.

Koulutussopimus korvaa 1.1.2018 alkaen nykymuotoisen työssäoppimisen. Koulutussopimuksessa opiskelijalle ei makseta palkkaa, eikä työnantajalle koulutuskorvausta.

Oppisopimuskoulutus on erinomainen vaihtoehto sekä opiskelijalle että yritykselle

Oppisopimuskoulutus perustuu työnantajan ja vähintään 15-vuotiaan opiskelijan välillä tehtyyn määräaikaiseen työsopimukseen. Oppisopimukseen liitetään henkilökohtainen opiskeluohjelma. Oppisopimuskoulutuksen kestoon vaikuttaa oppisopimusopiskelijan aiempi koulutus ja työkokemus. Oppisopimuskoulutus tapahtuu pääasiallisesti työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Työpaikalla oppimista ohjaa ja valvoo työnantajan valitsema työpaikkakouluttaja. Työssä oppimista täydennetään tietopuolisilla opinnoilla oppilaitoksessa.

Kenen kanssa oppisopimus voidaan solmia

Oppisopimus voidaan solmia jo työssä olevalle työntekijälle, uudelle työntekijälle, työttömälle työnhakijalle ja yrittäjälle.

  • Työnantaja voi solmia oppisopimuksen työntekijän kanssa, jolla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työsuhde jatkuu oppisopimuksen päättymisen jälkeen.
  • Työnantaja voi rekrytoida uuden työntekijän tekemällä tämän kanssa oppisopimuksen. Tällöin oppisopimus on samalla määräaikainen työsopimus. Sopimukseen liittyy enintään neljän kuukauden koeaika, jonka kuluessa työnantaja tai työntekijä voi purkaa sopimuksen ilman irtisanomisaikaa.
  • Työnantaja voi ottaa oppisopimuskoulutukseen myös työttömän työnhakijan. Tällöin työnantaja voi saada työ- ja elinkeinotoimistosta haettavaa palkkatukea.
  • Yrittäjän oppisopimus ei perustu työsuhteeseen, vaan yrittäjän ja oppisopimuskoulutuksen järjestäjän välillä tehtävään koulutussopimukseen. Yrittäjän kouluttautuessa oppisopimuksella on oppimisympäristönä oma yritys. Mentorina (työpaikkakouluttajana) toimii usein kokenut yrittäjä. Koulutuskorvaus maksetaan mentorin yritykselle korvauksena yrittäjän ohjauksesta.

Oppisopimuksen keskeyttäminen

Oppisopimus voidaan keskeyttää esimerkiksi pitkän sairauden, perhevapaiden tai asevelvollisuuden suorittamisen vuoksi. Tällöin määräaikaisen sopimuksen päättymistä siirretään myöhempään ajankohtaan.

Oppisopimuksen purkaminen

Oppisopimus voidaan purkaa yksipuolisesti seuraavissa tapauksissa:

  • Enintään 4 kuukautta kestävän koeajan kuluessa.
  • Samoilla perusteilla kuin työsopimus voidaan purkaa.
  • Työnantajan lopettaessa liikkeensä, joutuessa konkurssiin tai kuollessa.
  • Oppisopimuskoulutuksen järjestäjän (oppisopimuskeskuksen) luvalla sellaisilla perusteilla, jotka työsopimuslain mukaan oikeuttaisivat työsopimuksen irtisanomiseen.
  • Oppisopimuskoulutuksen järjestäjä voi purkaa oppisopimuksen työnantajaa ja opiskelijaa kuultuaan, jos koulutuksessa ei noudateta lain ja asetuksen säännöksiä tai koulutuksen järjestäjän ja työnantajan välistä sopimusta.

Oppisopimuskoulutuksen taloudelliset etuudet

Oppisopimuksen aikana työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta työssä oppimisen ohjauksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Koulutuskorvauksen määrästä sovitaan tapauskohtaisesti oppisopimusta tehtäessä. Koulutuskorvauksen maksaa oppisopimuskoulutuksen järjestäjä. Opiskelijalle maksetaan tietopuolisten opintojen aikana opintososiaalisia etuuksia, mikäli työnantaja ei maksa tältä ajalta palkkaa. Mikäli oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, voi työnantaja saada koulutuskorvauksen lisäksi työ- ja elinkeinotoimistosta haettavaa palkkatukea.

EK:n on tehnyt ehdotuksensa 3+6 oppisopimusmallista. Tavoitteena on madaltaa yritysten kynnystä oppisopimuksen käyttöön.