Perusopetus ja lukio

Tulosta

Perusopetus luo elinikäiselle oppimiselle perustan. Kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta ja esiopetusta kaikille sen alueella asuville oppivelvollisille. Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun. Kuntien lisäksi perusopetusta järjestävät myös yksityiset perusopetuksen järjestäjät.

Lukiolla on tärkeä rooli korkeakouluopetukseen valmistavana koulutuksena. Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Koulutusta järjestävät kunnat ja yksityiset lukiokoulutuksen järjestäjät.

EK:n näkemys

  • Perusopetuksessa vahvistetaan eri oppiaineille yhteisiä teemoja, yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia sekä koulutus- ja uravalintojen ohjausta. Tekemällä oppimista lisätään esimerkiksi työ- ja käytäntöpainotteisella oppimisella, taito- ja taideaineilla sekä monipuolistamalla opetusmenetelmiä.
  • Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan ja korkeakouluopintoihin valmistavana koulutuksena. Laadukkaan ja monipuolisen lukiokoulutuksen saavutettavuus eri puolilla maata edellyttää lukioiden verkostoitumista ja digitaalisten ympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa ja ohjauksessa. Tulevaisuuden haasteisiin vastataan monipuolistamalla lukiokoulutuksen oppimisympäristöjä. Työelämä- ja yritysyhteistyö tarjoaa myös monia mahdollisuuksia kehittää opetusta esim. eri oppiaineiden yhteisinä projektiopintoina. Lukion rahoituksessa otetaan käyttöön tuloksellisuusrahoitus, jonka avulla voidaan mm. nopeuttaa lukiosta jatko-opintoihin siirtymistä.
  • Mahdollisuuksia monipuolisen kielitaidon hankkimiseen lisätään perusopetuksessa ja lukiossa. Matematiikan osaamista parannetaan kehittämällä matemaattis-luonnontieteellistä opetusta sekä lisäämällä koulujen yhteistyötä yritysten ja LUMA-keskusten kanssa. Opiskelijoiden kiinnostusta suorittaa nykyistä enemmän lukion kursseja matemaattis-luonnontieteellisisissä aineissa lisätään uudistamalla opetusmenetelmiä.
  • Nuorten yrittäjyysasenteita ja -valmiuksia vahvistetaan perusopetuksessa ja lukiossa. Talousosaamisen perusta luodaan matematiikan, yrittäjyyden ja taloustiedon opetuksella.
  • Koulun työelämäyhteistyön tiivistäminen ja opettajien työelämä- ja yritystuntemuksen lisääminen luovat pohjaa nuorten koulutus- ja uravalintojen tukemiselle. Koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttaminen edellyttää, että lapset ja nuoret saavat jo kouluaikana omakohtaisia kokemuksia ja monipuolisen kuvan työelämästä.

Perusopetuksen uudistettu opetussuunnitelma on otettu käyttöön vuosiluokkien 1–6 osalta 1.8.2016. Vuosiluokkien 7–9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tapahtuu porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019. Peruskoulun 9. luokan päättäneistä v. 2015 lähes kaikki hakivat toisen asteen koulutukseen, vain 220 oppilasta jätti hakematta. Samana vuonna opintojaan lukiossa jatkoi 52 prosenttia ja ammatillisessa koulutuksessa 42 prosenttia. 2 prosenttia jatkoi välittömästi valmentavassa tai valmistavassa koulutuksessa. Peruskoulun kymppiluokalla jatkaneita oli prosentti. Kaikkien edellä mainittujen koulutusten ulkopuolelle jäi 1 600 opiskelijaa, vajaa 3 prosenttia peruskoulun päättäneistä. Kehitys on oikean suuntainen, sillä vuotta aiemmin koulutuksen ulkopuolelle jääneitä oli 2 500.

EK:n tavoitteena on, että puolet ikäluokasta menisi lukioon ja puolet ammatillisiin opintoihin. Koko ikäluokan tulee saada vähintään ammatilliset perusvalmiudet.

Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tarjoaa koulujen käyttöön monipuolisia palveluja yrittäjyyden, talouden ja tulevaisuuden työelämässä tarvittavan osaamisen tueksi.