Venäjä – suuret markkinat, heikko talouskehitys ja pakotteet

Tulosta

Venäjän läheisyys, tiiviit kauppasuhteet ja hyvä maine ovat perinteisiä Suomen kilpailuetuja idänkaupassa. Venäjän talouskasvun hiipuminen sekä Ukrainan tilanteen seurauksena asetetut pakotetoimet ovat kuitenkin heikentäneet markkinatilannetta.
Vuoden 2016 loppupuolella sekä Venäjän talous että Suomen vienti ovat taas palanneet kasvu-uralle. Voimakkaampi pitkäkestoinen kasvu vaatii kuitenkin toteutuakseen talousuudistuksia.

EK:n näkemys

  • Viennissä, tuonnissa ja suorissa sijoituksissa tulee ottaa huomioon Venäjään kohdistetut pakotetoimet.
  • Erityisesti tulee huolehtia yritysten rahoituksen toimivuudesta ja turvaamisesta.
  • Samanaikaisesti on uskallettava katsoa tulevaisuuteen ja jatkettava panostuksia yritysten toimintaedellytysten kehittämiseen.
  • Team Finland -yhteistyössä on tärkeää vähentää yrityksille tarjottavien kansainvälistymispalvelujen sirpaleisuutta.
  • Venäjä-osaamista tulee kehittää panostamalla venäjän kielen opiskeluun sekä tiivistämällä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välisiä yhteyksiä.
  • Venäjä-tutkimuksessa tulee tieteellisten tavoitteiden saavuttamisen lisäksi tuottaa yrityksille helppokäyttöistä ja helposti saatavilla olevaa Venäjä-tietoa.
  • Tilanteen jälleen salliessa EU:n tulee pyrkiä uuden, nykyistä sitovamman perussopimuksen aikaansaamiseen, pohjustaa vapaakauppasopimusneuvotteluja selvittämällä sopimuksen vaikutuksia sekä helpottaa viisumien saantia askeleena kohti viisumivapautta.

Yritysten toimintaympäristön kehitys Venäjällä

Venäjän poliittinen kehitys on ollut 2000-luvulla vakaata. Talouskehityksessä tapahtui käänne heikompaan  vuonna 2013. Myös lähivuosina talouskasvun odotetaan jäävän hitaaksi ilman talousuudistuksia. Venäjällä tarkastellaan tällä hetkellä vaihtoehtoisia talouden reformiohjelmia, jotka tulevat ajankohtaisiksi aikaisintaan presidentinvaalien jälkeen vuonna 2018.

Venäjän johto on asettanut tavoitteekseen talouden modernisoinnin ja teollisen rakenteen monipuolistamisen, mikä vähentäisi maan talouden riippuvuutta öljyn ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintakehityksestä. Käytännön toimenpiteet ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi.

Pitkään neuvoteltu Venäjän WTO-jäsenyys toteutui elokuussa 2012. Jäsenyyden myötä tuontitullit alentuivat ja toimintaympäristön ennustettavuus parani. WTO-jäsenyysvelvoitteiden toimeenpano ei ole kuitenkaan ole sujunut ongelmitta ja poliittisen ja taloudellisen tilanteen kiristyminen on heijastunut negatiivisesti yritysten toimintaympäristöön. Venäjän tuonninkorvausohjelma rajoittaa ulkomaisten yritysten mahdollisuutta osallistua Venäjän julkisen sektorin hankkeisiin ja hankintoihin.

Suomen ja Venäjän väliset taloussuhteet

Venäjä on pitkään ollut Suomen viennissä kolmantena ja tuonnissa ensimmäisellä sijalla, mutta pudonnut näiltä sijoilta vuonna 2015. Arvioiden mukaan itänaapurissa toimii yli 500 suomalaista yritystä, jotka työllistävät lähemmäs 50 000 paikallista työntekijää. Suomalaisyritykset ovat tehneet Venäjälle suoria sijoituksia arviolta noin 12 miljardilla eurolla.

Merkittävästi heikentyneestä markkinatilanteesta huolimatta Venäjä tarjoaa edelleen monenlaisia mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Niiden hyödyntämiseksi kaivataan toimia, joilla voidaan helpottaa erityisesti pk- ja kasvuyritysten liiketoimintaa. Liiketoimintamahdollisuuksia on edelleen niin kaupassa, palveluissa kuin teollisuudessakin ja vientimme onkin pitkän laskun jälkeen kääntynyt taas kasvu-uralle.

EU:n ja Venäjän väliset sopimusneuvottelut

Ukrainan tilanteen johdosta EU:n ja Venäjän väliset sopimusneuvottelut on jäädytetty toistaiseksi. Talousyhteistyössä EU:n tavoitteena on ollut saada Venäjä entistä tiiviimmin mukaan yleiseurooppalaiseen kehitykseen ja integroitumaan maailmantalouteen.

EU–Venäjä-suhteiden oikeudellisena viitekehyksenä toimii kumppanuus- ja yhteistyösopimus (Partnership and Cooperation Agreement, PCA). Vuonna 2008 käynnistettiin neuvottelut PCA:n korvaavasta uudesta perussopimuksesta, mutta niissä eteneminen on ollut hidasta. EU:n tavoitteena on ollut, että uusi sopimus loisi entistä selkeämmän sopimuspohjan rajat ylittävälle kaupalle ja investoinneille.

Viimeistään uuden perussopimuksen valmistuttua on ollut tavoitteena käynnistää neuvottelut EU:n ja Venäjän välisestä vapaakauppasopimuksesta. Tätä on pohjustettu yhteisen talousalueen hankkeella (Common Economic Space), jolla on pyritty edesauttamaan kehitystä kohti EU:n ja Venäjän välistä yhtenäistä markkina-aluetta mm. yritystoimintaa koskevaa sääntelyä yhdenmukaistamalla.

Myös valmistautuminen yhteisten sovittujen askelmerkkien mukaisesti viisumivapauden toteutumiseen on jäädytetty.