Loukut ovat hiiriä, eivät työelämää varten

EK vetoaa Suomen tuleviin päättäjiin: työn vastaanottamista ja uralla etenemistä jarruttavia kannustinloukkuja on välttämätöntä purkaa. Parhaat keinot löytyvät työn verotuksen reippaasta keventämisestä ja sosiaalietuuksien säätämisestä ihmisten elämäntilanteet paremmin huomioon ottaviksi.

Elinkeinoelämä on kantanut huolta kannustinloukuista jo pitkään. Loukut ovat tilanteita, joissa työttömyys- tai sosiaaliturvalla elävän ei ole taloudellisesti kannattavaa ottaa vastaan työtä tai työssä olevan palkankorotus hupenee verojen nousuun ja sosiaalietuuksien laskuun.

Työttömän ei kannata mennä töihin, koska palkasta ei jää käteen euroja juuri enempää kuin tukien varassa elettäessä. Yhtä lailla palkankorotuksena saatu rahamäärä voivat kutistua mitättömäksi verotuksen kiristymisen vuoksi.

Nyt eduskuntavaalien alla EK kiinnittää jälleen huomiota kannustinloukkujen haitallisuuteen. Loukkuja on purettava, koska ne vievät ihmisiltä työhalut ja sitovat kiinni sosiaaliturvaan.

Tarkkaa mittaria sille, kuinka moni suomalainen on jumissa kannustinloukussa, ei ole olemassa. Uusimpien arvioiden mukaan noin 15 prosenttia suomalaisista työttömistä voisi olla vakavassa kannustinloukussa, yksinhuoltajista vielä enemmän.

Kyse on siis varovaisestikin arvioiden useista kymmenistä tuhansista henkilöistä. Aiheesta tehtyjä tutkimuksia esitellään muun muassa Osmo Soininvaaran ja Juhana Vartiaisen Valtioneuvoston kanslialle pari vuotta sitten tekemässä raportissa (katso osa II).

Parempi työllisyysaste sulattaisi puolet kestävyysvajeesta

EK tähdentää työn ensisijaisuutta: työn vastaanottamisen pitää olla kaikissa tilanteissa taloudellisesti houkutteleva ja kannattava vaihtoehto.
– Suomessa on elintärkeää saada enemmän ihmisiä töihin. Työllisyysastetta pitää pystyä nostamaan reippaasti, jotta yhteiskunnan tarjoamat palvelut voidaan rahoittaa tulevaisuudessakin, EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila sanoo.

Valitettavasti ymmärrys siitä on hämärtynyt, että korkealla työllisyysasteella ja yhteiskunnan mahdollisuuksilla tarjota hyvinvointipalveluja on suora kohtalonyhteys.

– Suomen julkisessa taloudessa ammottavaa vajetta ei pystytä kuromaan umpeen nykyisellä työllisyysasteella. Myöskään veronkorotuksia ei voida enää jatkaa, se tie on kerta kaikkiaan kuljettu loppuun, Penna Urrila korostaa.

Hän vertaa Suomea Ruotsiin, missä on onnistuttu tietoisella, työtä suosivalla politiikalla nostamaan työllisyysaste reiluun 74 prosenttiin. Se on yli viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin Suomessa.

– Jos meillä päästäisiin edes lähelle Ruotsin tasoa, vaikutukset kestävyysvajeeseen olisivat valtavat: ainakin puolet vajeesta sulaisi pois!

Työn verotus alas, enemmän säätöä etuuksiin

Kannustinloukkuja aiheuttaa erityisesti ansiotulojen kireä verotus. EK viestittää Suomen tulevalle hallitukselle, että työn verotusta pitää keventää reippaasti ja kevennys pitää ulottaa kaikkiin tulonsaajiin pienituloisimmista suurituloisimpiin.

– Erityisesti pienituloisten verotusta pitää keventää niin, että työssä käyvälle jää aina palkasta käteen selvästi enemmän euroja kuin vastaavantasoista sosiaalitukea saavalla. Se onnistuu esimerkiksi kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä, Penna Urrila sanoo.

Toisaalta ansiotulojen verotuksen keventäminen ei yksin riitä, varsinkaan pienituloisimpien kohdalla, vaan kannustinloukkujen purkaminen vaatii myös sosiaalietuuksien nostamista suurennuslasin alle.

– Etuuksien määräytymisperusteita pitäisi uudistaa niin, etteivät tuet vähenisi yhtä rajusti tulojen noustessa. Se kannustaisi tuensaajaa ottamaan vastaan työtä, jolloin kaikki voittaisivat, Penna Urrila toteaa.

EK nostaisi tarkasteluun muun muassa asumistuen, jotta sen jyrkkä leikkautuminen tulojen noustessa ei estäisi ottamasta vastaan työtä. Tällä hetkellä tulosidonnainen tuki voi poistua äkisti melko pienelläkin tulojen nousulla.

Myös päivähoitomaksut on porrastettu varsin ankarasti, mikä osuu kipeästi esimerkiksi yksinhuoltajiin. Erityisesti osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei ole heille usein kannattavaa.

– Kannustinloukut ovat Suomessa todellinen este työllistymiselle ja niistä pitää pyrkiä eroon. Suhdanteiden taas aikanaan parantuessa loukut eivät saa estää ihmisiä ottamasta vastaan heille tarjottavaa työtä, Penna Urrila sanoo.

Kuva: 123rf.com

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi