Osaaminen säilyttää työpaikat robottien aikakaudella

Maailman talousfoorumi WEF julkaisi maanantaina 18.1.2016 raportin, jossa ennustetaan miljoonien työpaikkojen katoa 15 keskeisessä teollisuusmaassa. Digitalisaatio, robotiikka ja keinoäly muuttavat syvällisesti työn tekemisen tapaa ja työ, jonka voi siirtää koneille, häviää ihmiseltä.  Tällainen tulevaisuuskuva herättää liioiteltuja pelkoja. Robotit eivät pysty läheskään kaikessa korvaamaan osaavaa, luovaa ja tuntevaa ihmistä.

Ihmisten pelko kohdistuu ennen kaikkea työpaikkojen häviämiseen, vaikka kehityksessä merkittävintä on se, että työn tekemisen tavat ja työssä tarvittava osaaminen muuttuvat. Työpaikat säilyvät robottien ja ihmisten toinen toisiaan täydentävällä osaamisella.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Aalto-yliopisto ja Laurea-ammattikorkeakoulu tekivät selvityksen digitalisaation vaikutuksista viiteen ammattiin, jotka ovat teknologian kehittäjä, liiketoimintaosaaja, hoitotyön korkeakoulutettu ammattilainen, korkeakouluopettaja ja tietoturva-asiantuntija. Tämä tuore selvitys hälventää teknologian kehittymiseen liittyviä pelkoja  työn häviämisestä ainakin näissä tutkituissa ammateissa.

Robotit säästävät ihmistyövoimaa inhimillisiin ja luoviin tehtäviin

Selvityksen mukaan asiantuntijatehtävissä rutiinityö automatisoituu ja ihmisen erityiskyvyt korostuvat. Ihminen on konetta parempi luovassa ja sosiaalisessa älykkyydessä, kehittyneessä vuorovaikutuksessa  sekä analyyttisessä ja kriittisessä ajattelussa. Hoitotyössä tarvitaan lisäksi sellaisia havainnointi- ja käsittelytaitoja, joihin esimerkiksi robotit eivät ainakaan vielä kykene. Tulokset osoittavat myös, että ainakin tietoturva-asiantuntijoiden tarve on vahvassa määrällisessä kasvussa.

Luovan ja sosiaalisen älykkyyden lisäksi selvityksessä korostui  emotionaalisen älykkyyden eli tunneälyn tarve ja kyky käyttää tätä osaamista hyväksi ongelmanratkaisussa. Tämän ymmärtäminen on yhä tärkeämpi osa myös liiketaloudellista menestystä .

Ihmiset ja organisaatiot tarvitsevat menestyäkseen sekä systeemiajattelun ymmärrystä kokonaisuuksista, tulevaisuusajattelun tuomaa ymmärrystä muutoksista että ns. designajattelun rakentamaa ihmisymmärrystä. Selvityksen tuloksissa korostuikin pitkäjänteisen vision ja strategian tarve siitä huolimatta, että maailma ympärillä muuttuu.

Oppimismenetelmät pitää rohkeasti uudistaa

EK:n, Aallon ja Laurean selvityksen tulokset  asettavat paineita korkeakoulutuksen sisältöjen uudistamiseen. Ihmiset tarvitsevat digitaloudessa uusia taitoja. Erikois- ja syväosaamisen tarve säilyy, mutta nopeasti muuttuvassa työelämässä korostuu myös osaamisen soveltaminen ja ”timantiksi hiominen” niin, että  muuttuviin tarpeisiin voitaisiin vastata ketterästi.  Tämä edellyttää systeemi-, tulevaisuus- ja ihmisosaamisen kartuttamista kaikessa koulutuksessa.

Tekniikka, luonnontieteet, terveysala ja muidenkin alojen osaamiset on terävöitettävä maailman huipulle. Suurimmat ponnistukset on suunnattava ongelmanratkaisukykyyn, vuorovaikutustaitoihin sekä niiden soveltamiseen kaikilla aloilla. Sisältöjen rinnalla menetelmät ja oppimisympäristöt vaativat monialaista yhteistyötä ja digitaalisuuden suomien mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä.

Kirjoittajat:
Eero Eloranta, opetuksesta vastaava vararehtori, Aalto-yliopisto
Susanna Niinistö-Sivuranta, opetuksesta vastaava vararehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Marita Aho, asiantuntija, koulutuspolitiikka, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Tämä kirjoitus on julkaistu Kauppalehden Debatissa torstaina 28.1.2016

Kommentit

Kommentoi