Pk-Pulssi: Pk-yritysten positiivinen työllisyyskehitys taittumassa

Työllisyys on kehittynyt pk-yrityksissä myönteisesti, mutta selvästi vuoden takaista vaisummin. Myös tulevaisuuden näkymät ovat heikommat; luottamus henkilöstömäärän kasvuun on vahvistunut vain voimakkaan kasvun yrityksissä. Suomen hallituksen työllisyysastetavoitteet ovat Pk-Pulssin tulosten valossa entistä haastavammat saavuttaa. Pk-sektorin työnantajat tarvitsevatkin nyt korostettua huomiota hallituksen yrittäjyyspolitiikassa, arvioi EK.

Pk-Pulssi on EK:n puolivuotinen yrittäjyysbarometri, joka selvittää työnantajina toimivien pk-yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Keskeiset tulokset voidaan tiivistää seuraavasti:

Liikevaihdon kasvu; tavoitteet ja toteuma

  • Kasvuhakuisten yritysten määrä on säilynyt lähes ennallaan. Yrityksistä puolet on selvästi kasvuhakuisia, joista 44 prosenttia tähtää 10–29 prosentin ja 6 prosenttia vähintään 30 prosentin vuotuiseen liikevaihdon kasvuun (41 ja 8 prosenttia vuonna 2018).
  • Kasvuhakuisia yrityksiä esiintyy eniten Helsinki-Uudenmaan alueella, jossa 54 prosenttia yrityksistä tavoittelee vähintään 10 prosentin vuosikasvua. Vähiten kasvuhakuisia yrityksiä esiintyy Etelä-Suomen suuralueella, noin 37 prosenttia yrityksistä.
  • Alueelliset erot kuitenkin tasoittuvat, kun tarkastellaan kasvutavoitteiden toteutumista ja kasvun jatkuvuutta. Vajaa puolet kasvuhakuisista yrityksistä näyttäisi saavuttavan tavoitteensa. Noin viidennes kaikista yrityksistä ilmoitti tavoittelevansa vähintään 10 prosentin vuosikasvua ja myös yltäneensä tähän kasvuvauhtiin edellisen tilikautensa aikana. Helsinki-Uudenmaan alueella näitä yrityksiä oli 24 prosenttia ja Etelä-Suomen suuralueella 19 prosenttia.

Nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

  • Työllisyyskehitys on jatkunut kasvuhakuisissa yrityksissä edelleen myönteisenä, mutta selvästi edellisvuotta vaatimattomampana:
    • Vähintään 30 prosentin kasvua tavoittelevista yrityksistä 51 prosenttia raportoi työntekijämäärän lisääntyneen ja 7 prosenttia sen vähentyneen kuluneen vuoden aikana (73 ja 2 prosenttia vuonna 2018).
    • 10–29 prosentin kasvua tavoittelevista yrityksistä 45 prosenttia oli lisännyt työntekijämääräänsä ja 11 prosenttia vähentänyt (49 ja 6 prosenttia vuonna 2018).
    • Aseman säilyttämiseen tähtääviä yrityksiä on Suomen pk-sektorista noin puolet. Niiden henkilöstömäärä on supistunut vuodesta 2016 lähtien. 24 prosenttia kertoi henkilöstömäärän alentuneen ja 17 prosenttia sen nousseen (25 ja 10 prosenttia vuonna 2018).
  • Kasvuhakuiset yritykset arvioivat kysynnän, työllisyyden, investointien ja ulkomaankaupan kehittyvän myönteisesti myös seuraavan 12 kuukauden aikana. Näkymät ovat kuitenkin pessimistisempiä kuin kesäkuussa 2018. Aseman säilyttämiseen tähtäävissä yrityksissä toiminnan supistumiseen uskotaan kaikilla mittareilla useammin kuin sen laajentumiseen.

Työllisyystavoite kovan työn takana

EK:n Yrittäjyys-ryhmän vetäjä Jari Huovinen pitää rohkaisevana sitä, ettei kasvuhakuisten yritysten määrä ole hidastuvasta kasvusta huolimatta juurikaan notkahtanut. Pk-yritysten heikentyneet näkymät heijastuvat toteutuessaan kuitenkin vääjäämättä negatiivisesti myös kansantalouteen:

”Tulokset ennakoivat kiireisiä aikoja maamme hallitukselle ja edellyttävät siltä kyllä melkoisia urotekoja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Mahdotonta se ei ole, mutta edellyttää työllistävien pk-yritysten tarpeiden tunnistamista ja konkreettisia toimia kasvun esteiden purkamiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa osaajapulan ratkaisemista, yrityksiä koskevien viranomaispäätösten nopeuttamista, kansainvälistymispalvelujen asiakaslähtöisyyden parantamista ja yritysten hallinnollisen taakan keventämistä.”

Pk-Pulssi-kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 562 työnantajayrittäjää touko-kesäkuussa 2019.

Tutustu tuloksiin infografiikan muodossa.

 

Kommentit

Kommentoi