Velkakriisi pehmittää myös kotimarkkinoita

Vakautta ja kasvua ripeillä kansallisilla päätöksillä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen on huolissaan siitä, että Euroopan akuutti velkariisi näyttää vaan venyvän ja nakertaa yhä selvemmin yritysten odotuksia.

Myös kuluttajien luottamus on heikentynyt huomattavasti viime kuukausina, mikä alkaa pikkuhiljaa pehmittää tähän saakka vakaiden palvelualojen ja kotimarkkinoiden odotuksia.

– Euroopan kriisi on synkentynyt merkittävästi viime keväästä, eikä epävarmuudelle näy loppua horisontissa. Myös maailmantalouden riskit ovat lisääntyneet, vaikka ennusteiden mukaan maailmantalous kasvaa yhä kohtalaisesti, mikäli euroalueella pystytään päättäväisiin toimiin kriisin taltuttamiseksi. Talous ei ole vapaassa pudotuksessa, mutta kovaa maata ei ole missään, Pukkinen tähdensi keskiviikkona Helsingissä EK:n Suhdannebarometrin julkistamistilaisuudessa.

– Suhdannenäkymät ovat kääntyneet hieman heikompaan kaikilla päätoimialoilla. Yksityisen sektorin työpaikat ovat samoin supistumassa, sillä henkilöstön kasvu näyttää päättyvän lähikuukausina myös palvelualoilla. Teollisuudessa ja rakentamisessa työvoiman määrä vähenee edelleen jonkin verran.

– Ympäröivä maailma on epävarma, joten kansallisella talouspolitiikalla tulee rauhoittaa tilannetta, lisätä luottamusta ja tukea kasvua kaikin käytettävissä olevin keinoin. Viime keväänä valmistui useita ansiokkaita raportteja, joihin on listattu keinoja talouskasvun vauhdittamiseksi. Maan hallituksen tulee tarttua niihin rohkeasti ja viivyttelemättä, Pukkinen painotti.

Hän piti puheita euroalueen hajoamisesta vaarallisina. Eurooppa on menettänyt kilpailukykyään ja jäänyt huolestuttavalla tavalla USA:n ja Aasian jalkoihin. Tilanne ei korjaannu palaamalla seitsemääntoista kansalliseen valuuttaan ja täydelliseen hajaannukseen.

– Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta yhteisellä valuutalla voidaan saavuttaa kiistattomia etuja. Kriisit on voitettava. Euroopan unionista ja eurosta tulee tehdä työkalu Euroopan globaalin kilpailukyvyn vahvistamiseen, kuten tarkoitus alun alkaen olikin. Kriiseissä rämpivä euroalue ei tarvitse säilyttämistä vaan kehittämistä. Tarvitaan aidosti toimiva yhteisvaluutta ja sisämarkkina-alue, johon kuuluvat myös digitaaliset sisämarkkinat.

 

Kommentit

Kommentoi