Työrauhaneuvottelujen kariutuminen on Suomelle kohtalokasta

Työrauhajärjestelmän uudistamisen kariutuminen ja laittomien lakkojen ennaltaehkäisyn epäonnistuminen osoittaa, että Elinkeinoelämän keskusliitolla ja palkansaajajärjestöillä ei ole yhteistä näkemystä Suomen tilanteen vakavuudesta.

EK ei halunnut kajota lakko-oikeuteen, vaan ehkäistä laittomat lakot. Työrauhaa koskeva laki, joka on peräisin vuodelta 1946, pitäisi ilman muuta saattaa uudelle vuosituhannelle.

EK pitää välttämättömänä merkittäviä muutoksia, joilla Suomen houkuttelevuus investointien ja yleensäkin yritysten sijaintipaikkana paranisi.

Työrauhajärjestelmäneuvottelut olivat tärkeä testi nykyisen työmarkkinajärjestelmän uusiutumiskyvylle. Tälläkin alueella uusiutuminen on välttämätöntä.

Työrauhajärjestelmämme on selvästi kilpailijamaita heikompi. Laittomien lakkojen määrä on suuri. Yhteiskunta ja verkottuneet yritykset ovat entistä haavoittuvampia lakkojen edessä.

Kommentit 2

2 vastausta artikkeliin Työrauhaneuvottelujen kariutuminen on Suomelle kohtalokasta
  1. Panu Maaranen sanoo:

    Hassua, miten tämä tiedotteenne todistaa SAK:n ja AKT:n tiedotteiden sisällön täysin oikeaksi. Teillä siellä elinkeinoelämän norsunluutornissa ei ole millään muotoa agendalla työntekijöiden hyvinvoinnin parantaminen ja sitä kautta lakkotarpeen vähentäminen. Menette niin sanotusti takamus edellä puuhun ja pyritte sanktioilla, kirstämisellä ja sanelemalla saamaan jotain hyvää aikaan. Ei toimi. Ja hyvä niin.

  2. Ilpo Rossi sanoo:

    Ilmeisesti työrauhasta pitää sopia samalla tasolla kuin sopimuksistakin. Työrauhan rikkoontuminen on jo vakava merkki puutteellisesta tai virheellisestä sopimusten soveltamisesta. Sanktioiden on koskettava ensisijaisesti sitä osapuolta joka on aloittanut rikkomalla sopimusehtoja.

Kommentoi