EK jakaa Euroopan komission huolen eläkeikien alhaisuudesta

Väestön ikääntyminen ja talouskriisi asettavat merkittäviä kestävyyspaineita eläkejärjestelmille ja niiden rahoitukselle. Euroopan komission hiljattain julkaisemassa valkoisessa kirjassa linjataan näkemyksiä toimista, joita tarvitaan eläkejärjestelmien kestävyyden ja riittävyyden varmistamiseksi.

Eläkkeitä koskeva toimivalta EU-tasolla on varsin rajattu eikä EU:lla ole toimivaltaa kansallisiin eläkejärjestelmiin. Samantyyppiset haasteet kohtaavat kuitenkin eri jäsenmaiden eläkejärjestelmiä, joten komissio katsoo, että eläkkeiden kestävyyden, riittävyyden ja turvallisuuden varmistamisessa on myös eurooppalainen ulottuvuus.

Suositus Suomelle: vanhuuseläkeikä kytkeytymään elinajanodotteeseen

Valkoinen kirja eläkkeistä sisältää 20 toimenpide-ehdotusta kolmella eri osa-alueella: työ- ja eläkevuosien välisen suhteen tasapainottamisen, täydentävän eläkesäästämisen kehittämisen sekä eläkejärjestelmien kehityksen seurantakeinojen kehittämisen EU-tasolla.

Komissio aikoo seurata vastaisuudessa mm. kansallisia eläke- ja työmarkkinauudistuksia sekä kannustaa jäsenmaita uudistuksiin, joilla edistetään pidempiä työuria kytkemällä eläkeikä elinajanodotteeseen.

Suomea koskevassa ehdotuksessaan komissio esittää, että Suomen pitää harkita vanhuuseläkeiän kytkemistä elinajanodotteeseen.

Lisäksi komissio suunnittelee pyytävänsä työmarkkinaosapuolia kehittämään eurooppalaisen työmarkkinavuoropuhelun puitteissa tapoja mukauttaa työpaikkoja ja työmarkkinakäytäntöjä työurien pidentämiseksi.

Työurien pidentäminen välttämätöntä

EK:n asiantuntijan Antti Tanskasen mukaan komission huoli eläkeikien alhaisuudesta ja pyrkimys nostaa ikiä ovat perusteltuja.

– Eläkejärjestelmiä koskevaa EU-tason sääntelyä ei pidä lisätä, mutta on tärkeää, että EU- tasolla korostetaan pidempien työurien merkitystä kansantalouden tasapainon sekä korkeamman eläketason varmistamiseksi.

– On myös tarpeen, että EU-tason eläkekysymyksiä koskevat toimet pysyvät EU:n tällä alueella varsin rajoitetun toimivallan puitteissa.

EU:n toimilla sen sijaan on lisäarvoa eri eläkejärjestelmien vertailussa avoimen koordinaatiomenetelmän kautta. Siten voidaan luoda paineita eläkkeiden rahoituksen kestävyyden vaatimien toimien toteuttamiselle kansallisella tasolla.

EK ei kannata lisäeläkkeiden siirrettävyyden laajentamista

EU-kansalaisten vapaan liikkuvuuden edistämiseksi komissio haluaa aloittaa uudelleen keskustelut vuonna 2005 annetusta direktiiviehdotuksesta, joka käsittelee lisäeläkkeiden siirrettävyyttä. Aiemmat neuvottelut ehdotuksesta tyrehtyivät jäsenvaltioiden vastustukseen.

Suomessa työnantajakohtaisten lisäeläkejärjestelyjen tarkoituksena on sitouttaa työntekijä työhönsä eikä tarjota peruseläketurvaa.

– Tämän vuoksi EK ei kannata lisäeläkkeiden siirrettävyyden laajentamista. Asian sääntely EU-tasolla voisi johtaa siihen, että Suomen työnantajakohtaisista lisäeläkejärjestelmistä luovuttaisiin, Tanskanen sanoo.

Komission odotetaan antavan valkoisessa kirjassa mainittuja ehdotuksia tämän ja ensi vuoden aikana.

Valkoinen kirja eläkkeistä (englanniksi):
http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=7341&langId=en

Kommentit

Kommentoi