Lähetettyjä työntekijöitä koskevan sääntelyn soveltamista pyritään tehostamaan

Euroopan komissio antoi maaliskuussa kaksi säädösehdotusta, joilla pyritään tehostamaan lähetettyjä työntekijöitä koskevan, vuonna 1996 annetun direktiivin täytäntöönpanoa sekä selventämään lakko-oikeuden, sijoittautumisoikeuden ja palvelujen vapaan tarjoamisen suhdetta (ns. Monti II -ehdotus).

Ehdotusten taustalla ovat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut työntekijöiden lähettämistilanteista tai sijoittautumisvapauden harjoittamisesta (etenkin aikanaan paljon huomiota saaneet ratkaisut C–341/05 Laval ja C–438/05 Viking). Nämä ratkaisut käynnistivät laajan keskustelun mm. työtaisteluoikeuden ja EU:n taloudellisten vapauksien välisestä suhteesta.

Komissio on huolissaan siitä, että työntekijöiden lähettämistilanteissa ei aina noudateta vähimmäistyöehtoja. Komission näkemyksen mukaan etenkin rakennusalalla on tullut ilmi väärinkäytöksiä esimerkiksi palkanmaksussa. Näihin tilanteisiin halutaan nyt puuttua ehdottamalla täytäntöönpanon tehostamiseen tähtäävää sääntelyä, joka täydentää vuoden 1996 direktiiviä sitä kuitenkaan muuttamatta.

Alkuperäisessä direktiivissä säädetään työsuhteen ehdoista, joita on noudatettava, kun EU-maassa toimiva yritys lähettää työntekijöitä toiseen EU-maahan palvelujen tarjoamiseksi. Komission mukaan nyt annetulla ehdotuksella direktiivin täytäntöönpanon tehostamisesta pyritään takaamaan, että lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia kunnioitetaan. Tavoitteena on myös helpottaa palvelujen tarjoamista EU-maiden rajojen yli ja edistää reilua kilpailua.

Elinkeinoelämä tehostaisi viranomaisten yhteistyötä, ehdotus yhteisvastuusta ongelmallinen

EK:n mielestä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanoa tulee tehostaa ennen muuta parantamalla viranomaisyhteistyötä. Puutteellisesta täytäntöönpanosta aiheutuvat ongelmat on ratkaistava kansallisesti, ei EU-tasolla.

Erityisen huolestuttava on täytäntöönpanodirektiivin ehdotus yhteisvastuusta alihankintatilanteissa. Sen perusteella tilaaja voisi joutua vastuuseen alihankkijansa maksamattomista vähimmäispalkkasaatavista ja virheellisesti pidätettyjen ennakonpidätysten tai sosiaaliturvamaksujen palauttamisesta. Yhteisvastuu rajattaisiin koskemaan vain rakennusalaa, mutta EK:n mielestä se ei poista ehdotuksen ongelmallisuutta. Kotimaiset ja ulkomaiset aliurakoitsijat joutuisivat eriarvoiseen asemaan ja palvelujen tarjonta EU-maiden välillä vaikeutuisi.

Komissio toteaa, että lainsäädäntöä yhteisvastuusta on tällä hetkellä olemassa kahdeksassa EU-maassa, joista Suomi on yksi. Ehdotettu yhteisvastuu eroaisi kuitenkin merkittävästi suomalaisesta tilaajavastuusta: tilaajan selvitysvelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa Suomessa enimmillään 16 000 euron laiminlyöntimaksu, kun taas direktiiviehdotuksen mukainen ankara yhteisvastuu kattaisi mm. alihankkijan maksamatta jättämät nettopalkkasaatavat.

Monti II -ehdotuksen oikeusperustaa EK pitää kyseenalaisena. Myös monien määräysten sisältö ja vaikutukset ovat epäselviä. Perustamissopimus sulkee lakko-oikeuden pois EU:n lainsäädäntötoimivallasta eikä EU:lle voida luoda kompetenssia työtaistelujen osalta komission valitsemalla oikeusperustalla.

Ehdotuspakettia käsitellään parhaillaan neuvostossa ja myös Euroopan parlamentti on aloittamassa käsittelyn. Odotettavissa on, että esimerkiksi yhteisvastuu tulee herättämään runsaasti keskustelua.

Linkki esitykseen:
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=en&catId=471&newsId=1234&furtherNews=yes

Lisätietoja:
Asiantuntija Eeva Kolehmainen
puh. +32 474 048 831
etunimi.sukunimi@ek.fi

Asiantuntija Anu Sajavaara
puh. 09 4202 2280
etunimi.sukunimi@ek.fi

Lainopillinen asiamies Markus Äimälä
puh. 09 4202 2281
etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi