Neuvottelut energiatehokkuusdirektiivistä jatkuvat – jäsenmaat peräävät joustoja lähestymistapoihin

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat käsitelleet pian vuoden komission kesällä 2011 julkistamaa ehdotusta energiatehokkuusdirektiiviksi. Direktiivi kattaa energian tuotannon ja käytön sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä sekä energiakustannusten että päästöjen vähentämiseksi. Elinkeinoelämän mielestä keinovalikoimaa ei kuitenkaan pidä rajoittaa lainsäädännöllä, koska energiatehokkuuden toteuttamiseen tarvitaan liikkumavaraa.  Jäsenmaat ovat toivoneet direktiiviehdotukseen joustoja erilaisten lähestymistapojen hyväksymiseksi, ja EU-puheenjohtajamaat ovat myös sisällyttäneet niitä muutosesityksiinsä.

Neuvosto ei ole kannattanut julkisesti päästöoikeuksien sivuun laittoa energiatehokkuusdirektiivin yhteydessä, mitä elinkeinoelämä pitää myönteisenä. EU:n päästökaupan seuraavan kauden säännöt on pidettävä ennallaan.

Tanskan esityksessä edetään portaittain kohti velvoitejärjestelmän tavoitetta

EU:n asettaman ohjeellisen tavoitteen mukaan kokonaisenergian käyttöä olisi tehostettava 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Direktiiviehdotuksen mukaan komissio voisi määrätä jäsenmaille myös laillisesti sitovia tehokkuustavoitteita. Parlamentin teollisuusvaliokunta puoltaa sitovia tavoitteita, neuvostossa ajattelua vastustetaan.

Tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana toimivan Tanskan tekemien muutosehdotusten mukaan jäsenmaa voisi määritellä energiatehokkuustavoitteensa usein eri tavoin, esimerkiksi loppuenergiana tai vaikka energiaintensiteettinä.

Direktiiviehdotuksen mukaan EU:ssa otettaisiin käyttöön kansalliset velvoitejärjestelmät energiatehokkuudelle tai muita vastaavia toimia. Energiayhtiöiltä vaadittaisiin vuosittain 1,5 prosentin säästötoimia asiakkaiden energiankäytöstä.

Neuvostossa on käsitelty Tanskan ehdotusta, jossa säästötoimien vuositavoite nousisi kolmessa vaiheessa 1,5 prosenttiin. Päästökauppasektorille myydystä energiasta saisi vähentää 40 prosenttia. Lisäksi hyväksyttäisiin varhaistoimet, jotka on tehty vuoden 2009 alun jälkeen. Jäsenmaa voisi käyttää velvoitejärjestelmän sijaan myös muita politiikkatoimia energiankäytön tehostamiseen, mutta tehostamistavoite olisi sama.

Edellä mainittu muu tapa voisi olla esimerkiksi Suomessakin hyvin toimiva vapaaehtoinen sopimusjärjestelmä, joka on ollut käytössä jo parikymmentä vuotta ja joka tuotti esimerkiksi vuosina 2008–2010 noin 2,7 TWh:n vuotuisen energiansäästön.

Sopuun tähdätään kesäkuussa

Energiatehokkuusdirektiivistä neuvotellaan ns. trilogissa, jossa ovat mukana raportoijaedustajat parlamentista, neuvoston puheenjohtajamaa Tanska sekä komission edustaja. Jos muutosehdotuksista päästään sopuun, direktiivi hyväksytään. Jos sopua ei löydy, käsittely siirtyy ns. toiseen lukemiseen neuvostoon ja parlamenttiin.

Tanska tavoittelee energiatehokkuusdirektiivin valmistumista jo kesäkuussa. Todennäköistä kuitenkin on, että yhteisymmärryksen löytyminen siirtyy loppuvuoteen.

Komission direktiiviehdotus:
http://ec.europa.eu/energy/efficiency/eed/eed_en.htm

Komission sivut energiatehokkuudesta:
http://ec.europa.eu/energy/efficiency/index_en.htm

Lisätietoja:
Asiantuntija Kati Ruohomäki
puh. 09 4202 2562
etunimi.sukunimi@ek.fi

Asiantuntija Satu Räsänen
puh. 09 4202 2543
etunimi.sukunimi@ek.fi

Kommentit

Kommentoi