Väitös: Yritysten talousosastoilta edellytetään uutta osaamista

Muuttuvassa elinkeinoelämässä talousjohtajat ja controllerit työskentelevät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa yritysten muiden osastojen kanssa. On myös tarvetta kehittää uusia, arvoa lisääviä laskelmia.

Laskentatoimen ja rahoituksen alalta Turun yliopistossa väitellyt KTM Salla-Tuulia Siivonen selvitti, millaisia haasteita suomalaisen perusteollisuuden erikoistuminen asettaa yritysten talousosastoille.

Suuren muutoksen myllerryksessä yritykset joutuvat tarkastelemaan strategioitaan uudelleen ja omaksumaan yhä enemmän liiketoimintakulttuuria, jossa huomio kohdennetaan tulokseen ja asiakkaalle tuotettuun arvoon. Talousosastoilta tämä edellyttää laaja-alaista osaamista sekä ennakointitaitoja.

Väitöstutkimuksen mukaan tarve ennakoida tulevaisuutta korostuu yrityksen erikoistuessa strategisissa muutostilanteissa. Raskaan teollisuuden pyrkimys löytää uusia tulovirtoja päätuotantonsa oheen lisää esimerkiksi tarvetta kehittää uusia, arvoa lisääviä laskelmia.

– Yrityksen strategiset päätökset perustuvat usein laskelmiin, jotka tulevat niin sanotun perinteisen taloustoiminnon ulkopuolelta esimerkiksi tuotannosta tai hallinnosta. Nämä laskelmat laaditaan usein perinteisten taloushallintajärjestelmien ulkopuolella, väittelijä sanoo.

– Tämä muuttaa perinteistä näkemystä kontrollista ja taloudellisesta vastuusta pelkästään laskentaosaston ominaispiirteenä.

Vuorovaikutus- ja tiimityötaidot kysyttyjä

Erikoistuminen ja laskennan uudet tavat edellyttävät talousjohtajilta ja controllereilta entistä laaja-alaisempaa ymmärrystä liiketoiminnasta. Controllerit työskentelevät yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa yrityksen muiden osastojen kanssa, missä tarvitaan hyviä vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja.

Ammattikunnalta vaadittava aiempaa laveampi tietämys haastaa myös alan korkeakouluopetusta.

– Globaali talous ja suomalainen elinkeinoelämä muuttuvat nyt niin kiivaaseen tahtiin, että voidaan kysyä, pysyykö liiketoimintaosaamisen korkeakoulutus muutoksen mukana ja jopa niin ennakoivana, että sen tuottamat osaajat auttaisivat suomalaisia yrityksiä viemään muutosta eteenpäin myönteiseen suuntaan, asiantuntija Marita Aho EK:sta sanoo.

Korkeakouluilla on merkittävä rooli Suomen hyvinvoinnin turvaamisessa. Suomessa tehtävän työn edellytetään yhä useammin vastaavan kansainväliseen kilpailuun.

– Halvalla hinnalla emme voi menestyä, vaan asiakkaille tarjottavien tuotteilta ja palveluilta edellytetään korkeaa lisäarvoa, josta kannattaa maksaa, Aho painottaa.

Lisäarvo luodaan yhdessä asiakkaan kanssa

Erityisesti liiketoimintaosaamisen tarpeet kovenevat entisestään, kun tietoverkot ja niissä liikkuvat ja erilaisilla sovelluksilla jalostuvat sisällöt haastavat kyseenalaistamaan olemassa olevia liiketoimintamalleja ja ansaintalogiikoita. Ilman maksavaa asiakasta ei ole markkinoita.

– Asiakkaille, ja yhä useammin yhteistyössä heidän kanssaan, on kyettävä luomaan helppokäyttöisiä ja ”koukuttavia” tuote- ja palvelukokonaisuuksia. Kuluttajabisneksessä kilpaillaan arkea helpottavilla, elämyksellisyyttä ja hyvinvointia elämään lisäävillä ratkaisuilla. Business-to-business -markkinoilla menestyksen ratkaisee yhä useammin kyky auttaa asiakasta parantamaan tuottavuutta, tehostamaan ja uudistamaan hänen liiketoimintaansa, Marita Aho toteaa.

Lue lisää:
Salla-Tuulia Sivosen väitöskirja ”Holding all the cards” – the associations between management accounting, strategy and strategic change

Kuva: 123rf.com/yanlev

Kommentit

Kommentoi