Resurssitehokkuuden edistäminen bisneksen lähtökohta

Komission tänään antama kiertotaloustiedonanto jatkaa työtä, joka käynnistyi vuonna 2011 EU:n 2050-resurssitehokkuustiekartan julkistamisella. Termi resurssitehokkuus sisältää sekä energian että raaka-aineiden käytön tehokkuuden. Kysymys on siitä, että luonnonvaroja hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi. 

Resurssitehokkuus on ollut aina yritystoiminnan lähtökohta. ”Vähemmästä enemmän” -ajattelu kuuluu teollisuuden bisneslogiikkaan: raaka-aineet ja energia ovat aina kustannus ja siksi ne kannattaa hyödyntää tehokkaasti.

– Yrityksiä on kannustettava omaehtoiseen tehostamiseen. Energiatehokkuusasioissa tästä lähestymistavasta on Suomessa hyviä kokemuksia jo parin vuosikymmenen ajalta, sanoo EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.

Jotta ei aiheuteta ilmastopolitiikasta tuttua hiilivuodon kaltaista ”resurssivuotoa”, EU:ssa on varottava asettamasta rajoitteita, jotka vaikeuttaisivat luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja investointeja resurssitehokkaaseen tuotantoon.

– Sen sijaan oikeanlaisella EU-politiikalla voidaan resurssitehokkuudesta parhaimmillaan saada Suomelle kilpailuetua ja edistää uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Lisäksi resurssitehokkuuden mittaaminen ja tilastointi on vaativaa, mikä tiedonannossakin todetaan.

– Eri luonnonvarojen ja raaka-aineiden yhteenlaskettujen tonnien sijaan tarvittaisiin parempia ja monipuolisempia mittareita, jotka ottavat huomioon oikeasti myös resurssien ympäristövaikutukset ja niukkuuden. Esimerkiksi kestävästi korjatusta puusta tai makeasta vedestä ei Suomessa ole pulaa, muistuttaa Ohlström.

Kiertotalouspaketissa komissio ehdottaa kunnianhimoisia kierrätystavoitteita yhdyskuntajätteille, pakkausjätteille sekä tiukempia rajoituksia kierrätettävien ja biohajoavien jätteiden kaatopaikkasijoittamiselle.

– Erityisesti pakkausjätteille ehdotetut kierrätystavoitteet ovat erittäin haastavia Suomelle, sanoo EK:n ympäristöasiantuntija Anna Virolainen. Jatkovalmisteluissa tuleekin huolellisesti arvioida ehdotettujen tavoitteiden saavuttamisen kustannustehokkuus ja tekninen toteuttamiskelpoisuus.

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi