Sipilän hallitus digitalisoi Suomea

Juha Sipilän hallitus aikoo panostaa vahvasti yhteiskunnan digitalisoimiseen. Digitalisaatio on ymmärretty keskeiseksi yhteiskuntaa ja taloutta muuttavaksi trendiksi. EK pitää hallituksen tavoitteita hyvinä ja kunnianhimoisina, mutta kauneusvirheitäkin löytyy.

Hallitus aikoo panostaa perusopetuksen digitalisointiin. Opetuksen pitää kohdata digitaalisen maailman toimintamallit ja työvälineet.

– Oppimisympäristöjen uudistumista on kuitenkin syytä edistää kaikilla koulutusasteilla, mukaan lukien korkeakoulutus. Opintojen sisällön täytyy myös vastata digitalisaation asettamiin vaatimuksiin eri aloilla, EK:n asiantuntija Jari Konttinen sanoo.

Hallituksen tavoitteet julkisten palvelujen digitalisoinnista, viranomaisprosessien tehostamisesta ja ns. ”yhden luukun periaatteen” käyttöönotosta tulevat vähentämään osaltaan viranomaisasiointia sekä säästämään yritysten aikaa ja kustannuksia. Julkinen hallinto sitoutuu kysymään samaa tietoa kansalaisilta ja yrityksiltä vain kerran.

– Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hallitus kykenee ketterään asiakaslähtöiseen kehittämistyöhön, Jari Konttinen huomauttaa.

Hyvä kasvuympäristö kannustaa yrityksiä investoimaan

Hallitus haluaa rakentaa digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöä yrityksille. Elinkeinoelämän näkökulmasta hyvä kasvuympäristö tarkoittaa käytännössä sitä, että yrityksillä ja omistajilla on kannusteita investoida, sääntely ei estä uuden liiketoiminnan kehittämistä ja osaamista on saatavilla riittävästi.

Jari Konttisen mukaan hallituksen linjaukset verotuksesta ja sääntelyn purkamisesta tukevat kasvuympäristön kehittämistä.

Hallitus lupaa perustaa Esineiden internet -ohjelman, jolla myös koordinoidaan eri ministeriöiden toimet. Tällä hetkellä ovat käynnissä jo aiemmin käynnistetyt Tekesin teollisen internetin ohjelma sekä VTT:n ja Teknologiateollisuuden koordinoima Finnish Industrial Internet Forum (FIIF).

– Niin sanottu ”esineiden internet” voidaan nähdä laajempana konseptina kuin teollinen internet. On tärkeää tunnistaa ne osa-alueet, joista saadaan uutta lisäarvoa.

– Tarvitaan myös koordinoitua johtamista, missä esimerkiksi sääntely tai julkiset hankinnat voivat pelata tärkeää roolia, Jari Konttinen sanoo.

Hallitus jatkaa tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiorahoituksen kohdentamista edistämään digitaalisten palvelujen kasvua sekä perinteisillä toimialoilla että uusissa kasvuyrityksissä.

Kauneusvirheenä hallituksen ohjelmassa voidaan pitää sitä, että Tekesin innovaatiorahoitusta aiotaan leikata samalla 130 miljoonaa euroa vaalikauden loppuun mennessä.

– Suomi kulkee jo tällä hetkellä yritysten julkisessa tutkimus- ja kehitysrahoituksessa takamatkalla keskeisiin kilpailijamaiden nähden, Jari Konttinen huomauttaa.

 

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi