Työturvallisuuslaki täsmentyi – työpaikat tarvitsevat tukea psykososiaalisen kuormituksen hallintaan

Työntekijöiden työssä jaksaminen on yrityksille erityisen tärkeää. EK:n kyselystä ilmenee, että yritykset toivovat tietoa työnantajan vastuista ja velvollisuuksista, työterveyshuollon roolista sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi. Työntekijöiden ja työnantajien on tärkeää yhdessä pysähtyä miettimään keinoja tilanteen hallitsemiseksi.

Työturvallisuuslakia täsmennettiin juuri (1.6.2023) psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan liittyen. Työn psykososiaalisella kuormituksella tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä. Tällaisia työolotekijöitä voivat olla esimerkiksi työn yksitoikkoisuus, liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet tai epäkohdat työyhteisön yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa.

Suomessa on voimassa hyvin kattava ja työnantajia laajasti velvoittava työturvallisuussääntely.  Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tarpeet ja resurssit ovat erilaisia verrattuna isompiin yrityksiin. EK:n vuonna 2021 laatimassa pk-sektorin vastuullisuusbarometrissä  80 % yrityksistä nosti henkilöstön hyvinvoinnin, työturvallisuuden ja osaamisen kehittämisen vastuullisuuden tärkeimmäksi osa-alueeksi.

Kysely jäsenyrityksille työntekijöiden psykososiaalisesta kuormituksesta

EK:n kyselyyn vastasi yli 750 kaikenkokoista yritystä, jotka toimivat yksityisen sektorin kaikilla toimialoilla.

Yrityksistä kaksikolmasosaa oli tehnyt työn vaarojen arvioinnin psykososiaalisten kuormitustekijöiden näkökulmasta. Lähes puolet yrityksistä kertoi kaipaavansa lisää ohjeistusta psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan liittyen ja useat yritykset toivoivat erilaisia matalan kynnyksen tukipalveluita.

Kyselyn mukaan yritykset arvioivat, että työntekijöiden kuormitus liittyi pääsääntöisesti työelämän ulkopuolisiin tekijöihin (64 % vastaajista) ja loput arvioivat, että kuormitus liittyi pääsääntöisesti työhön.

Yrityksissä pyritään ratkomaan psykososiaalisia tilanteita ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan tukea työterveyshuollosta. Myös työntekijän oma vastuu kuormituksen tunnistamisessa ja hallinnassa on tärkeä huomioida.

Työpaikkojen tueksi tarvitaan selkeä yhtenäinen ohjeistus toimintatavoista, jotka täyttävät työturvallisuuslain velvoitteet. SAK:n tekemän kyselyn tulokset viittaavat myös ohjeistamisen tarpeeseen.

EK kysely vastaukset yhteenveto

Turvallinen työyhteisö luodaan yhdessä

Hyvät käytännöt ja lainsäädännön vaatimukset sekoittuvat nykyisessä ohjeistuksessa. Hallitusohjelmassa työpaikkojen tukemisen tarve on hyvin tunnistettu. Hallitusohjelman mukaan työntekijöiden psykososiaalisen kuormituksen hallintaa tehostetaan selkiyttämällä ja kokoamalla yhteen asiaa koskevia säännöksiä sekä syventämällä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä. Yhteistyössä palkansaajajärjestöjen kanssa voimme merkittävästi vähentää työperäistä psykososiaalista kuormitusta.

EK:n kysely osoittaa, että osa työntekijöiden kuormituksesta liittyy työelämän ulkopuolisiin tekijöihin. Viime vuosien epävarmuustekijät mm. pandemia ja sota ovat aiheuttaneet psyykkistä oireilua. Työvoimapula kuormittaa tällä hetkellä monia työelämässä.

Hyvinvointia edistämme yhteistyössä. Työnantajan tehtävänä on rakentaa hyvinvoinnille toimiva perusta ja luoda puitteet turvalliselle ja terveelliselle työympäristölle. Työterveyshuollon kanssa työnantaja tukee työntekijöiden työkyvyn edistämistä eri keinoin. Jokaisella työntekijällä on myös itsellään iso vastuu oman työkyvyn ja ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä sekä asioiden esille tuomisesta.

Työ on keskeinen voimavara ja merkityksellisyyden lähde. Kaikkia työhön liittyviä kuormitustekijöitä ei ole mahdollista poistaa. Keskustelu työelämästä on usein hyvin kuormitus- ja ongelmakeskeistä. Työelämäkeskustelussa pitäisi huomioida voimavaratekijät aiempaa paremmin.

Matalan kynnyksen tukipalvelut tulee mahdollistaa työterveyshuollossa

Matalan kynnyksen psykososiaaliset tukikeskustelut ja hoito tulee saada osaksi Kela-korvattavaa työterveyshuoltoa. Oikea-aikaisella varhaisella puuttumisella voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyden häiriöihin sairastumista ja tukea työkyvyn säilymistä. Työpaikkojen ja työterveyden yhteistyössä voidaan tukea työyhteisöjen hyvinvointia.

Hallitusohjelmassa todetaan, että hyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyttömyyden sekä sairauksien ennaltaehkäisyn merkitys korostuu. Näin ei menetetä vuosia työelämässä. Lisäksi todetaan, että mielen hyvinvoinnin, varhaisen tuen ja hoidon palvelujen, mukaan lukien lyhytpsykoterapian saamista työterveyshuollossa edistetään. Pidämme tätä erittäin tärkeänä ja uudistukset tuleekin saattaa pikaisesti voimaan työntekijöiden ja työpaikkojen tueksi.