Kuluvalla vuosikymmenellä suomalaiset ikääntyvät vauhdilla. Kasvavan vanhusväestön myötä hoivan tarve kasvaa voimakkaasti. Jotta voimme taata laadukkaan hoivan kaikille, on lisätä työllisyyttä. Tarvitsemme entistä suuremman osan työikäisistä työhön, sillä ei-työikäisiä on jo ikääntymisen takia paljon aiempaa enemmän. Olemme muita Pohjoismaita noin kolme prosenttiyksikköä perässä työllisyysasteessa. Heikompi ikärakenteemme vaatisi, että työllisyysasteemme pitäisi olla yli muiden Pohjoismaiden.

Suomi on työmarkkinauudistusten osalta jäänyt vuosikymmeniä jälkeen muista Pohjoismaista ja merkittävistä kilpailijamaistaan. Toimivat työmarkkinat edistävät kasvua ja helpottavat vastaamaan muun muassa ikääntymisestä johtuvaan julkisten menojen kasvuun tulevaisuudessa.

Ruotsissa siirryttiin vuonna 1997 liittokohtaiseen vientivetoiseen malliin, jossa kansainväliselle kilpailulle altis vienti tekee palkkaratkaisun, jota ei kierroksen muissa sopimuksissa ylitetä.  Ruotsin talous on menestynyt viime vuosikymmenet erittäin hyvin. Yksi syy – ei tietenkään ainoa – menestykselle on Ruotsin vientivetoinen työmarkkinamalli. Miksi emme siis soveltaisi Suomessa samaa menestysreseptiä kuin mitä ruotsalaiset ovat tehneet jo pitkään? 

Jos Ruotsin työttömyysturvaa pidetään pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan työttömyysturvan mittatikkuna, on Suomen työttömyysturva pohjoismaisen mallin mukainen maan hallituksen esittämien ja valmistelemien uudistusten jälkeenkin. Miten niin? Sosiaali-, terveys- ja työvoimapolitiikan asiantuntijamme avaa tilannetta!

Poliittinen lakko on työtaistelutoimi, jossa kohteena on maan hallitus, mutta laskun maksavat yritykset. Lakot ovat aina hankalia yrityksille, ja erittäin hankalia ne ovat silloin, kun yhteisellä työehtosopimuksella ollaan sovittu työrauhasta.

Mieltä saa tietenkin osoittaa, mutta ei sen kustannuksella, joka ei ole riidassa mukana. Muissa Pohjoismaissa työaikana vain hyvin lyhytaikaiset poliittiset mielenilmaisut ovat sallittuja.

Kannustinloukulla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen ei kannata korkean sosiaaliturvan takia ottaa vastaan työtä. Suomessa osaajien määrä vähenee nyt kovaa vauhtia, kun ihmisiä siirtyy enemmän eläkkeelle kuin tulee työmarkkinoille. Vain työtä tekemällä pidämme Suomen talouden rattaat pyörimässä, ilman työn tekemistä Suomi ja sen hyvinvointi näivettyy. Siksi on tärkeää saada kaikki kykenevät ja osaavat töihin!

Suomessa syntyi viime vuonna 44 000 lasta. Edellisen kerran näin vähän lapsia syntyi meillä nälkävuonna 1868. Syntyvyys on jo pitkään ollut huono ja on selvää, että yhteiskuntamme ei kestä sitä, että jatkossa työikäisiä suhteessa eläkeikäisiin on huomattavasti vähemmän kuin nyt on. Tarvitsemme merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Vihreän siirtymän investoin­tiaikeet nousivat lokakuussa yli 200 miljardiin euroon. Vaikka vain pieni osa noista suunnitelmista toteutuisi, olisi se Suomen taloudelle merkittävä piristysruiske. Jotta saamme investoinnit Suomeen, täällä pitää päästöttömän sähkön, toimivan infran, rauhallisen yhteiskunnan ja turvallisen toimintaympäristön lisäksi olla työntekijöitä. Nyt pitää tehdä kaikki mahdollinen, että investoinnit toteutuvat. On uudistumisen aika.