EU:ssa keskityttävä luomaan hyvä toimintaympäristö digikehitykselle

Digitalisaatio etenee ensisijaisesti yritysten investointien ja strategisten päätösten kautta. On varottava kahlitsemasta innovatiivisuutta ja kokeilunhalua liialla sääntelyllä.

Digitalisaatio tarjoaa eurooppalaisille yrityksille ja kansalaisille valtavasti mahdollisuuksia. Se voi lisätä tuottavuutta, parantaa palveluja, vahvistaa kilpailukykyä ja lisätä työtä – jos huomio suunnataan mahdollisuuksien hyödyntämiseen eikä uhkakuviin.

Euroopan komissio linjaa tuoreessa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassaan toimenpiteitä, joilla tuotettaisiin hyötyä sekä yrityksille että kansalaisille. Komissio katsoo, että panostaminen digitaalisiin sisämarkkinoihin voi auttaa luomaan Eurooppaan 415 miljardin euron lisäkasvun.

Suomessa julkistettiin hiljattain arvio, että yksin teollisen internetin liiketoiminta toisi onnistuessaan 12 miljardilla eurolla investointeja ja 48 000 työpaikkaa.

EK korostaa, että digitalisaatio kehittyy ensisijaisesti yritysten investointien ja strategisten päätösten kautta. Siksi EU:ssa on tärkeä keskityttyä luomaan eurooppalaisille yrityksille hyvä toimintaympäristö, joka kannustaa hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia ja kasvua kansainvälistymisen kautta.

– On tärkeää rohkaista eurooppalaisia yrityksiä rakentamaan kilpailuetua esimerkiksi tiedon tehokkaasta käsittelystä. Siitä on huolehdittava myös EU:n tietosuojasääntelyä uudistettaessa, EK:n asiantuntija Niina Harjunheimo kommentoi.

Monet komission esittämistä toimenpiteistä tähtäävät sääntelymuutoksiin. Strategiassa korostetaan esimerkiksi tarvetta kehittää EU:n sääntely-ympäristöä digitaalisten sisältöjen kuluttajansuojan alueella. Myös sähköisten palvelujen ja sisältöjen geoblokkaukseen halutaan puuttua.

EK tähdentää, ettei digitalisaation mahdollisuuksia saa hukata yritysten sääntelytaakan lisääntymiseen. Pikemminkin on pyrittävä mahdollisimman yksinkertaiseen sääntely-ympäristöön, joka ei kahlitse innovatiivisuutta ja kokeilunhalua.

Yritysten tarpeet huomioon myös pienillä kielialueilla

Komissio korostaa myös tekijänoikeussääntelyn uudistamisen tärkeyttä sekä televiestintä- ja media-alan sääntelyn tarkistamisen tarpeellisuutta.

– Komission tavoitteena on edistää tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen rajat ylittävää käyttöä ja tarjontaa sekä yhdenmukaistaa tekijänoikeuden rajoituksia aineistojen käyttömahdollisuuksien helpottamiseksi digitaalisessa ympäristössä. Tällöin on välttämätöntä huolehtia myös EU:n pienempien kulttuuri- ja kielialueiden yritysten liiketoimintamahdollisuuksien ja siihen olennaisesti kuuluvan sopimusvapauden periaatteen turvaamisesta, EK:n IPR-asiantuntija Riikka Tähtivuori muistuttaa.

Hänen mukaansa tehokkaampi puuttuminen verkossa tapahtuviin tekijänoikeusloukkauksiin on myös tärkeä tavoite, mutta se edellyttää, että toimenpiteiden vaikutukset arvioidaan tasapuolisesti kaikkien laillisesti liiketoimintaa harjoittavien toimijoiden näkökulmasta.

– Televiestintäsääntelyn uudistamisessa puolestaan on olennaista, että ennen kuin päätetään edetä kokonaisuudistuksen tiellä, komission pitää kartoittaa kokonaisvaltaisesti sähköisen viestinnän sääntelyn nykytila ja toimivuus jäsenmaissa. Elinkeinoelämä ja erityisesti EU:n pienten markkina-alueiden toimijat alleviivasivat sitä jo edelliselle komissiolle.

Parhaimmillaan EU ottaa kirittäjän roolin

Strategia sisältää toimenpiteitä myös sovellusalustojen kehittämiseen, digitaalisten taitojen ja tietoturvan parantamiseen että julkisten palvelujen digitalisointiin.

– Suomessa yritykset ja julkinen sektori ovat jo aktivoituneet näissä asioissa. On syytä varmistaa, että komissio tuntee hyvät käytännöt ja toimintamallit eikä synnytä päällekkäisiä aktiviteetteja, EK:n asiantuntija Jari Konttinen huomauttaa.

– Parhaimmillaan kansalliset ja EU-tason toimet kirittävät toisiaan digitalisaation edistämisessä.

Komissio on sitoutunut kuulemaan sidosryhmiä linjaamistaan toimenpiteistä. Strategiaa käsitellään kesän aikana sekä Euroopan parlamentissa että Eurooppa-neuvostossa.

 

Lisätietoja

Kommentit 1

Yksi vastaus artikkeliin EU:ssa keskityttävä luomaan hyvä toimintaympäristö digikehitykselle
  1. Mikko Olkkonen sanoo:

    Paljon on tapahtunut kehitystä. Esimerkiksi tuo Komission tiedote 6.5. ”16 aloitetta digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi” paneutuu verkkokaupan pullonkaulojen poistamiseen, eikä enää koko ilmiötä vastaan taistelemiseen. Meillä Suomessakin taisi olla vielä muutama vuosi sitten joku julkisenvallankin taho, joka kävi ”vaara vaanii verkostaostajaa” kampanjaa. Nykypäivänä tuo tuntuisi jo ihan hullulta kampanjalta.

    Tiedotteen pilari 6 ”Nykyaikaisempi ja eurooppalaisempi tekijänoikeuslainsäädäntö” sisältää mm. tälläisen: ”avataan uusia mahdollisuuksia sisällön luojille ja alan liiketoiminnalle”. USAssa on viimevuosina syntynyt useita kymmenien miljardien arvoisia media-alan yrityksiä. Esim. parin sadan miljardin arvoinen Facebook syntyi melkolailla ”yht’äkkiä”. Meillä Suomessa on mantra, että ”emme saa uutta Nokiaa”. Mielestäni voi olla mahdollista saada ”uusi Nokia”, mutta sen edellytyksenä on suotuisat olosuhteet sen syntymiselle.

    Miten komissio ja tekijänoikeuslainsäädäntö ylipäänsä voi edistää uuden media-alan Nokian tai Facebookin syntymistä Suomeen? Monesti aloittelevan yrityksen tulikosketus koko tekijänoikeusaihepiiriin on, että sinut haastetaan tekijänoikeusrikkomuksesta. Näin kävi esim. mainitun Facebookin tapauksessa. Millainen oikeudenkäynnin tulos on optimaalinen Suomen kannalta: luokattu suurempi yritys voittaa ja pystyy piirunverran paremmin säilyttämään kannattavuutensa ja työpaikkansa ja haastaja näivettyy pois. Vai onko optimaalinen tulos se, että pienyritys saa jatkaa ja suuremman yrityksen tulevaisuus näyttää taas askelta synkemmältä? Asia on tietenkin tapauskohtainen, mutta tähän rajankäyntiin pitää nyt käytännössä ottaa kantaa. Tekijänoikeuksissa johtavan maan tai yrityksen kannattaa ajaa vahvoja tekijänoikeuksia ja haastajan kannattaa ajaa heikompaa lainsäädäntöä. Vahvat tekijänoikeudet eivät tee heikosta johtajaa. Vahvat tekijänoikeudet tekevät johtavasta pelurista entistä vahvemman. Vahvat tekijänoikeudet voivat olla pullonkaula uusien haastajien syntymiselle.

    EK:n kannattaa jäsenkuntansa etujen nimissä ajaa vahvoja tekijänoikeuksia, mutta kannattaisiko Suomen kansantalouden nimissä ennemminkin pohjustaa uuden media teollisuuden syntymistä tänne? Nykyinen mediateollisuutemme on arvoltaan arviolta yhteensä vaivaiset 10 miljardia euroa. Yksikin yhtäkkiä ilmestyvä sadan miljardin euron arvoinen yritys muuttaisi ilmapiirin Suomessa aivan toisenlaiseksi.

    Komission tiedotteessa todetaan: ”tehostaa kaupallisessa laajuudessa tehtyjen tekijänoikeusrikkomusten valvontaa.”. Ehdotan, että aloitamme tähän liittyen: ne tekijänoikeusrikkomukset, joiden valvontaa ei tehosteta, raivataan kokonaan pois tekijänoikeuslainsäädännön piiristä. Saadaan ohuemmat lakikirjat ja vähennettyä yrittäjien pelkotiloja.

Kommentoi