EK kannattaa: Lääkäreille suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin

EK pitää suosituksia sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin erittäin perusteltuina. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työterveyslaitos ehdottavat lääkäreiden työn tueksi suosituksia auttamaan lääkäreiden arviointityön osuvuuden kehittämisessä. EK mielestä myös diagnoosikohtaisia suosituksia tarvitaan tukemaan hoitokäytäntöjen kehittämistä tietyissä sairauksissa, joissa arviointi on erityisen haasteellista.

Sairauspoissaolo on osa potilaan hoitoa. Verrattuna muihin hoidon osa-alueisiin sairauspoissaolon ihanteellista annostelua on tutkittu vähän, eikä myöskään vaikuttavuudesta ole riittävästi tietoa. Lääkärien toimintakäytännöt muodostuvat tyypillisesti ensimmäisten työvuosien aikana muilta lääkäreiltä kysymällä ja katsomalla potilasasiakirjoista, kuinka pitkä sairauspoissaolo on vastaavissa tilanteissa ollut. Tämä on johtanut toisaalta sairauspoissaolojen kaavamaiseen käyttöön ja toisaalta siihen, että samanlaisissa tilanteissa olevien potilaiden sairauspoissaolon pituus voi vaihdella merkittävästi riippuen lääkäristä, hänen erikoisalastaan ja jopa hänen työpaikastaan.

Sairauspoissaolo on usein kallein osa hoitoa, kun otetaan huomioon mm. työnantajan maksama palkka, sairauspäivärahat sekä menetetyn työpanoksen arvo. Viime vuosina on myös kertynyt lisääntyvästi näyttöä siitä, että tietyissä sairauksissa, kuten masennuksessa ja tuki- ja liikuntaelinten kiputiloissa pitkät sairauspoissaolot voivat johtaa toipumisen pitkittymiseen tai jopa pysyvään työkyvyttömyyteen. Oikean pituinen sairausloma vaikuttaa olennaisesti hoidon kustannuksiin, mutta myös hoidon onnistumiseen.

Suositukset on valmisteltava huolellisesti suomalaisten asiantuntijoiden toimesta, mutta valmistelutyön tukena kannattaa käyttää mm. Ruotsissa perusteellisesti valmisteltuja suosituksia, jotka kattavat sairauspoissaolon tarpeen ja keston arvioinnin lukuisien keskeisten diagnoosien osalta.

Työryhmän esitys

Lisätietoja

Kommentit

Kommentoi