Innovaatiot ja tutkimus

Tulosta

Yritystoiminta, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, rahoittajat ja asiakkaat muodostavat kokonaisuuden, jossa innovaatiot syntyvät. Keksinnöstä tulee innovaatio vasta kun se on markkinoilla ja menestyy. Siksi erikokoisten yritysten osallistuminen tutkimustoimintaan on niin tärkeää. Tähän meillä Suomessa on poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat. Kansainvälisyys ja maailmanlaajuinen yhteistyö ovat innovaatiotoiminnan olennaisia lähtökohtia.

EK:n näkemys

  • Talouden heikoista kasvunäkymistä ja julkisen sektorin säästöpaineista huolimatta Suomessa on vahvistettava julkisia panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
  • Innovaatiopolitiikan välineitä ja rakenteita tulee kehittää talouden haasteiden pohjalta. Tulee tavoitella teknologia- ja toimialarajat ylittävän sekä startup-, pk- ja suuryritysten välisen yhteistyön edistämistä ja kansainvälistymistä.
  • Huippututkimuksen ja laadun edistämiseksi tulee kansallisen korkeakouluverkoston rakenteita ja yhteistyötä kehittää määrätietoisesti. Korkeakouluille on luotava vahvat kannusteet työ- ja elinkeinoelämäyhteistyön vauhdittamiselle.
  • Suomen tulee parantaa kansainvälistä kilpailukykyään korkean lisäarvon tuotannossa sekä houkutella investointeja nykyistä vahvemmin. Toimintaympäristön tulee olla houkutteleva, se ei kestä poukkoilevia päätöksiä.
  • Digitalisaation mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Edelläkävijäyritysten ketterän kehityksen ja nopean pilotoinnin menetelmät on otettava käyttöön laaja-alaisemmin.
  • Julkisesti rahoitettua tutkimusta suunnataan elinkeinoelämän kannalta tärkeisiin sisältöihin ja yhteistyö yritysten kanssa varmistaa innovaatioiden syntymisen.
  • Digitalisaatio ja keinoäly ovat esimerkkejä murroksellisista teknologioista, joiden hyödyntämisessä suomalaisen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulee olla maailman kärjessä. Kansatalouden koko, maantieteellinen sijainti ja yhteiskunnan- ja elinkeinoelämän rakenne edellyttävät tätä erityisesti.

Suomi tarvitsee vetovoimaisia innovaatiokeskittymiä

Yritykset harjoittavat tänä päivänä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa globaaleissa verkostoissa. Maailman mittakaavassa Suomen suurimmatkin innovaatiokeskittymät ovat pieniä.

Innovaatiotoiminnan laadun parantaminen vaatii synergiaa myös toiminnan tasolla. Tätä voidaan tukea muun muassa parantamalla ohjelmatoiminnan eri muotojen (esim. Tekesin ja Akatemian ohjelmat, EU-ohjelmat, Strategisen tutkimuksen neuvosto) yhteistyötä. Samalla on panostettava pitkäjänteiseen osaamisen kehittämiseen valituilla painopistealueilla, uudistamalla korkeakoulu- ja tutkimuslaitosverkostoa sekä terävöittämällä alueellisia profiileja.

Innovaatioiden ja kasvun rahoitus

Innovaatiopohjainen talouskasvu edellyttää sekä julkisen että yksityisen sektorin mittavia investointeja TKI-toimintaan ja sen edellytyksiin. Julkinen rahoitus on viesti yrityksille kasvattaa omia investointejaan. Sen tavoitteena on muun muassa yritysten liiketoiminnan kasvu, tuottavuuden nousu, uusien yritysten syntyminen ja yhteiskunnan sopeutuminen globaalien trendien, kuten digitalisaation haasteisiin. Useiden tutkimusten mukaan julkinen rahoitus ei syrjäytä Suomessa yritysten rahoittamaa TKI-toimintaa, vaan lisää sitä. Yksi julkinen innovaatioeuro saa yrityksen satsaamaan kaksi omaa euroa. Yritykset rahoittavat TKI-toimintansa valtaosin itse. Julkisen tutkimusrahoituksen osuus yritysten investoinneista on vähäinen, noin 5 %. Merkittävin ulkopuolinen julkinen rahoittaja on Tekes. Kansainvälisesti vertailtuna julkinen rahoitus yritysten TKI-toimintaan on Suomessa matala, kun otetaan huomioon sekä suora rahoitus että verotuet.

Tutkimus- ja kehittämistoiminta keskeinen innovaatiotoiminnan osa-alue

Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 2016 TKI-investointien osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 2,81 %. Panostusten osuus bruttokansantuotteesta on ollut kansainvälisesti verrattuna korkea, mutta se on viime vuosina laskenut huolestuttavasti. Suomi on pieni maa, minkä vuoksi kokonaisresurssimme ovat niukat. Poliittisilla päätöksillä on iso merkitys, koska Suomessa TKI-toiminta tapahtuu julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.

Sekä osaamisen synnyttäminen (tutkimus ja koulutus) että sen hyödyntäminen (innovaatiot) ovat avainasemassa kansantuotteen kehitykselle. Kautta historian Suomen talouskasvun tärkein tekijä on ollut liiketoimintojen jatkuva uudistuminen, mikä puolestaan on parantanut tuottavuutta. Tuottavuuden kasvun vipuvaikutus talouskasvulle onkin huomattavasti suurempi kuin muiden tekijöiden eli pääoman ja työvoiman lisäyksen.